Hallitusohjelmassa tulee ratkaista Suomen väestökriisi
Hallitusohjelmaa rakennetaan kriisien keskellä, mutta yksi kriisi tuntuu unohtuvan. Väestökriisi on inflaation ja kestävyysvajeen juurisyy, mielenterveyden taustamuuttuja sekä hyvän perhepolitiikan mittari.
Suomesta puuttuu puoli miljoonaa ihmistä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus olisi turvattu. Siksi uuden hallituksen keskeisin tehtävä on kääntää Suomen väestönkehitys vihdoin kasvu-uralle.
On velvollisuutemme rakentaa tulevaisuutta, jossa perheiden lapsilukutoive voi toteutua. Onneksi lapsihaaveiden esteet ovat melko hyvin tiedossamme.
Suurin osa syntyvyyden laskusta selittyy sillä, että lapsihaaveita lykätään. Se johtaa usein toivottua pienempään lapsilukuun tai tahattomaan lapsettomuuteen, josta on muodostunut kansanterveydellinen ongelma.
Myös perheiden taloudellinen tilanne on monen lapsen este. On anteeksiantamatonta, että huono-osaisuus ja lapsettomuus ovat edelleen yhteydessä toisiinsa myös Suomessa. Erityisesti on ehkäistävä nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä.
Kritiikistä huolimatta universaalin lapsilisän korottaminen on lisännyt syntyvyyttä ennenkin. Siksi lapsilisää on kehitettävä sitomalla se indeksiin. Väestökriisin ratkaisu edellyttää tekoja lapsiperheköyhyyden poistamiseksi.
Suomesta puuttuvat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, jotka tähtäävät lastensaannin tukemiseen.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on luotu palvelu, jossa voi tarkistaa oman biologisen hedelmällisyytensä tilan. Nuori väestö tarvitsee tukea perhesuunnitteluun, hedelmöityshoitojen jonot julkisella tulee purkaa ja naistentaudit tulee saada työterveyspalveluiden piiriin.
Perheenyhdistämisen kiristyksillä on tutkimusten mukaan ollut vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia.
Väestökriisin ratkaiseminen ei ole mitenkään mahdollista, mikäli emme pura rasistisia rakenteita ja houkuttele Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Myös kotoutumista sekä kotimaisten kielten oppimista on tuettava paremmin. Suomen tulee helpottaa turvapaikanhakijoina maahan tulleiden perheenyhdistämisen kriteerejä, prosesseja on nopeutettava ja D-viisumi on saatava mahdollisiksi myös perhesuhteen perusteella.
Perheenyhdistämisen kiristyksillä on tutkimusten mukaan ollut vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia.
Vain hyvinvoiva ihminen oppii ja kykenee tekemään töitä. Siksi väestökriisin ratkaiseminen edellyttää myös nuorten mielenterveyden ja luottamuksen vahvistamista.
Nuorten hyvinvointi on otettava ohjaamaan koulun ja oppilaitosten uudistustyötä. Hyvinvointialueilla on puolestaan mahdollisuus kehittää mielenterveyden tukea ja neuvolapalveluita.
Väestökriisi on kuin tikittävä aikapommi, jonka hoitaminen vaatii johtamista ja ennakointia. Sitä ei voi enää siirtää tulevien sukupolvien ratkaistavaksi.
