YEL-uudistuksen pitää olla parannus eikä heikennys
Eduskunta sai ennen juhannusta käsiteltäväkseen yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksen, joka on herättänyt kiihkeää keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.
Uudistus on ehditty tuomita valmistelun alkumetreillä, koska sen pelätään vähentävän kiinnostusta yrityksen perustamiseen.
Uudistuksen lähtökohdat ovat ihan oikeat, sillä yrittäjien eläketurva kaipaa kipeästi parantamista.
Nykylainsäädännön käytäntö, jossa yrittäjän ilmoittamaa työtuloa käytetään eläkevakuutusmaksujen määrittämisessä, on johtanut siihen, että työtulon taso ei aina vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa. Oman työn alivakuuttaminen puolestaan on saattanut johtaa köyhyyteen eläkevuosina.
Yrittäjän eläkemaksujen taso vaikuttaa tulevan eläkkeen lisäksi yrittäjän sosiaaliturvaan. Sairausvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet yrittäjälle määräytyvät vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Siksi ei ole yrittäjänkään kannalta yhdentekevää erityisesti sairauden tai työkyvyttömyyden kohdatessa, mille tasolla YEL-työtulo on määritelty.
Yrittäjien huoli on kuultu.
Myös yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät on ollut mukana lakiesityksen valmistelun asiantuntijaryhmässä ja pitää esityksen tavoitteita kannatettavina.
Näkemyseroa on syntynyt eniten tavasta, miten työtulo määritetään. Yrittäjäjärjestön mielestä perusteluihin pitää saada muutosta eduskuntakäsittelyssä.
Ehdotettua mediaanipalkkaa koskevaa säännöstä tulisi tarkentaa yrittäjien edustajan mielestä siten, mediaanipalkkaa pidetään laissa tarkoitettuna palkkana tai korvauksena vain silloin, kun yrittäjä haluaa harjoittaa kokoaikaista yritystoimintaa.
Myös yrittäjän asema luotettavana tiedonlähteenä halutaan vahvistaa nykyistä paremmin.
Esitys on herättänyt paljon keskustelua erityisesti pienyrittäjien keskuudessa.
Etenkään nuoret pienyrittäjät eivät ole motivoituneita turvaamaan tulevaisuuttaan YEL-maksujen kautta, sillä he eivät usko pääsevänsä koskaan nauttimaan eläketurvasta.
Heille on luontevampaa turvata tulevaisuutensa eläkeiässä sijoitusten tai säästöjen kautta. Jos yrittäjä sattuisi kuolemaan, jäisi omaisille sentään sijoitusasunto tai säästöt.
Muutenkin nuorten yrittäjien usko eläkkeelle pääsystä on heikko, koska eläkeikä nousee koko ajan.
Lakiesitys tulee syksyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Yrittäjien huoli on kuultu ja se pitää huomioida asian käsittelyssä tarvittavin pykäläkorjauksin ja tulkintaan liittyvinä täsmennyksinä perusteluihin.
Suomi elää yrittäjyydestä, joten ei ole kenenkään etu pistää yrittäjää kohtuuttomaan tilanteeseen eläkemaksujen kanssa.
Hallituksen yhteinen tahtotila pitää olla parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa eikä heikentää yrittämisen edellytyksiä tai yrittäjien toimeentuloa.
