Mitä näyttäisin Suomesta?
Maamme on monella tapaa upea, erikoinen ja eurooppalaisittain poikkeava. Erot korostuvat usein hyvin tasapäistävissä yhden muotin malleissa EU:n lainsäädännöissä ja niiden valmisteluissa.
Olemmekin saaneet mahdollisuuden yhdessä meppi Pekka Toverin kanssa järjestellä ensi vuonna eurooppalaisille maatalousvaliokunnan meppikollegoillemme tutustumismatkan Suomeen. Matkamme ajoittuu ensi toukokuulle ja suuntautuu itäiseen Suomeen.
Tällainen mahdollisuus on otettava tosissaan. Valiokuntien tutustumismatkat ovat harvassa ja erittäin kilpailtuja. Väännössä maatalousvaliokunnan reissukohteeksi hieman auttoi se, että olen ryhmäni maatalouskoordinaattori, mutta erityisesti kokonaisturvallisuuden painopiste, joka ei missään muualla ole yhtä vahva kuin Suomessa.
Huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden osa-alueita on monia, joita Suomesta voi ylpeänä esitellä.
Yksi selkeä vahvuus maassamme on eläinten hyvinvointi. Suomessa tuotantoeläimiä ei lääkitä turhaan, eläimillä on riittävästi tilaa ja elävät stressittömästi. Kanojen nokkia ei katkota eikä sikojen saparoita typistetä. Jotain kertoo sekin, että Suomessa lehmillä on nimet.
Vuoden 2024 alusta voimaan tullut kansallinen eläinten hyvinvointilaki on lisännyt vähimmäistoimien vaatimusta entisestään. Toisaalta EU:ssa kaavaillut eläintenkuljetusten rajoitukset ovat sellaisia, että ne eivät istu suomalaiseen käytäntöön lainkaan. Esimerkiksi ehdotus siitä, ettei eläimiä saa kuljettaa, kun ulkolämpötila laskee alle viiden pakkasasteen, on järjetön. Meillä kuljetusvaunut on ilmastokontrolloidut ja talvisin lämpimät.
Elämme vahvasti yhä metsästä eikä Suomessa reissatessa tietenkään voi olla huomaamatta, että maamme on käytännössä yhtä laajaa metsää.
Metsäkeskustelu viime kaudella on osoittanut tarpeellisuuden suomalaisen metsätiedon ja -osaamisen esittelyyn. Euroopan metsäpääkaupunki onkin sopivasti juuri Joensuu, jossa niin metsäteollisuus kuin -tutkimuskin on vahvasti läsnä.
Elämme vahvasti yhä metsästä eikä Suomessa reissatessa tietenkään voi olla huomaamatta, että maamme on käytännössä yhtä laajaa metsää. Metsiin vahvasti menevällä EU-politiikalla on juuri eniten vaikutuksia Suomeen ja suomalaisiin metsänomistajiin.
Itäisessä Suomessa liikuttaessa on luonnollisesti mainittava myös pitkä itäraja. Ukrainan tukeminen horjuu monessa Euroopan maassa, koska Venäjän uhka koetaan liian etäiseksi. Sama seuraus näkyy panostuksissa puolustukseen ja Naton kahden prosentin tavoitteen täyttämisessä: mitä lännemmäksi Eurooppaa mennään, sen vähemmän turvallisuuteen ja puolustukseen suhteessa satsataan.
Venäjän läheisyys tarkoittaa meillä panostuksia kokonaisturvallisuuteen, omaan ruokahuoltoon ja luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen. Esimerkiksi runsaat ja puhtaat vesistömme ovat myös ihmetyksen aihe eurooppalaisille kollegoillemme.
Meille tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä näitä erikoisuuksiamme maatalousmepeille ja kenties esittämämme puheenvuorot ja muutosehdotukset poikivat aiempaa parempaa vastaanottoa.
Turvallisuushuoliamme, pitkiä välimatkojamme, metsävaltaisuuttamme ja laajaa maaseutumaisuuttamme sekä arktisia olosuhteitamme huomioivia esityksiä on helpompi tukea muualta käsin, kun todellisuuden on nähnyt itse suoralta kädeltä.
Joulu on jo ovella, kaunis lumeen pukeutunut Suomemme olisi myös oiva esittelykohde kenelle tahansa. Euroopan lumettomilla ja usein vesisateen piiskaamalla joulutoreilla on olosuhteitamme vaikea edes kuvitella.
Rauhallista joulua kaikille!