EU-tukien kohtalo ratkeaa lainsäädäntöneuvotteluissa – leikkausesitysten vaikutuksia maatalouteen ei pidä vähätellä
Euroopan komissio julkisti viime viikolla raamit unionin budjetiksi seuraavalle monivuotiselle kehyskaudelle 2021–2027.
Komissio ehdottaa jäsenmaiden maksuosuuden nousua nykyisestä 1,07 prosentista 1,14 prosenttiin bruttokansantulosta.
Komission ehdotuksessa maatalousbudjetista leikataan noin viisi prosenttia ja maatalouden suorista tuista noin neljä prosenttia.
Leikkausesitystä maatalouteen ei pidä kaunistella eikä sen vaikutuksia vähätellä. Jo nyt moni suomalainen viljelijä taistelee elannostaan joka päivä.
Komission tarkemmat lakisääteiset ehdotukset julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. Suomen kannalta neuvotteluissa on tärkeää varmistaa erityisesti kaksi asiaa.
Ensinnäkin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on oltava mahdollisimman hyödyllinen Suomelle.
Luonnonhaittakorvauksista ja oikeudesta maksaa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia on pidettävä kiinni.
Maaseudun kehittämiseen liittyvät rahoitusmahdollisuudet biotalouden ja maatalouspalveluiden saralla on maksimoitava.
Toiseksi on tärkeää, että viiden prosentin budjettivaje voidaan kattaa kansallisella lisärahoituksella.
Hyvää ehdotuksessa on se, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontista investoidaan kymmenen miljardia maatalouden innovaatioihin.
EU:n aluepolitiikkaan kohdistuu noin seitsemän prosentin leikkaus. Varojenjakokriteereistä riippuu, miten Suomen aluetuille käy.
Jatkoneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että yleinen harvan asutuksen kriteeri ja pohjoisten harvaan-asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) säilytetään.
Komission uudet painopisteet ovat tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, puolustusyhteistyössä, maahanmuutossa ja nuorissa.
Komissio tarttuu aitoihin haasteisiin: pakolaiskriisi, talouden kiristyvä globaali kilpailu, ilmastonmuutos ja nuorisotyöttömyys.
Nämä ovat myös Suomen kannalta keskeisiä haasteita, mutta ei sovi myöskään unohtaa tuottajien kiristyvää tilannetta.
Suomen on osallistuttava nyt aktiivisesti tuleviin asetusneuvotteluihin, jotta kansalliset erityispiirteemme huomioidaan EU:n budjetissa.