USA:n ulkopolitiikka ei jää ennalleen vaalien jälkeen
Arvion Yhdysvaltain ulkopolitiikasta presidentinvaalien jälkeen voi tiivistää näin: demokraattien Hillary Clinton edustaa jatkuvuutta ja republikaanien Donald Trump muutosta – jopa arvaamattomuutta. Tutkijoiden mukaan kuva ei ole aivan näin yksiselitteinen.
Tanskan ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Vibeke Schou Tjalven mukaan tilanne on nyt toinen kun aiemmin, jolloin Yhdysvaltain käyttäytymistä seuraavien ulkomaiden on tarvinnut välittää vain presidentinvaalien voittajasta.
– Pohjoismaisesta näkökulmasta meidän pitäisi ajatella, kuinka paljon Trumpin logiikkaa näemme marraskuun jälkeen, vaikkei häntä – kuten oletan – valittaisikaan presidentiksi, Tjalve sanoi Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Rand Corporation -tutkimuslaitoksessa työskentelevän Stephen Flanaganin mukaan vaalikampanjointi antaa toistaiseksi huonosti viitteitä tulevasta.
Clinton tosin on melko selkeästi viestittänyt jatkavansa Barack Obaman linjoilla, kauppapolitiikkaa lukuun ottamatta.
Flanaganin mukaan kumpikaan ehdokas ei presidenttinä voi muotoilla ulkopolitiikan asialistaa haluamakseen.
Väistämättä pöydälle tulevia asioita ovat muun muassa terrorismin vastaisen taistelun uudelleenarviointi, Afganistanin operaation jatko ja Kiinan uhmaavaan käyttäytymiseen vastaaminen sen lähialueella.
Päätöksiä taas saattavat rajoittaa poliittisen järjestelmän pidäkkeet, myös liike-elämään tottuneen Trumpin tapauksessa.
– Hän on ollut (yhtiön) hallituksen johdossa, mutta hänen ei ole tarvinnut tulla toimeen Yhdysvaltain kongressin kanssa, Flanagan sanoo.
Suomalaisittain kiinnostavin on uuden presidentin linja suhteessa Venäjään ja turvallisuusyhteistyöhön Euroopan kanssa.
– Tähän vaikuttaa paljon se, miten Venäjän vastaiset pakotteet pitävät, kärjistyykö Ukrainan konflikti uudelleen ja miten Venäjän sotatoimet Syyriassa sujuvat, Flanagan sanoo.
Clintonin ja Trumpin johtopäätökset voivat olla hyvin erilaiset. Flanaganin mukaan Clinton saattaa tiukentaa Yhdysvaltain nykyistä Venäjä-linjaa, mikä voi merkitä esimerkiksi aseiden ja ammusten toimittamista Ukrainalle tai pysyvien joukkojen sijoittamista Venäjän lähialueen liittolaismaihin.
Siinä missä Clinton tuntee läheisesti Euroopan ja Naton, Trump on veljeillyt brexit-leirin kanssa, kyseenalaistanut turvatakuut liittolaisille ja suhtautunut myönteisesti Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevana tutkijana aloittaneen Leo Michelin arvio Trumpin turvallisuuspoliittisista tiedoista on tyly.
– Mitä Natoon tulee, hän elää tosiasioista vapaassa ympäristössä, Yhdysvaltain puolustushallinnossa pitkään työskennellyt Michel sanoo.