Lentokenttiä ei jaeta kahteen kastiin

Sisäministeriö luopuu maakuntakenttien määrittelystä lentopaikoiksi
Lentoliikenne

Maakuntien lentoasemia ei sittenkään määritellä asetuksella pelkiksi lentopaikoiksi, kuten tarkoitus oli.

Sisäministeriössä on luovuttu mallista, jossa Helsinki-Vantaa olisi määritelty rajatarkastuksia koskevassa asetuksessa maan ainoaksi kansainväliseksi lentokentäksi.

Muut kentät olisivat olleet muita rajanylityspaikkoina toimivia lentopaikkoja.

Muutosta perusteltiin Schengen-alueen rajasäännöstöllä. Sen mukaan kansainväliset lentoasemat ovat sellaisia, joilla on säännöllistä ulkorajan ylittävää lentoliikennettä ja joilla rajavartijat ovat jatkuvasti paikalla.

Suomessa näin on vain Helsinki-Vantaalla.

Varsinkin maakunnissa uudistus herätti epäluuloja ja vastustusta. Lausunnoissa kannettiin huolta muun muassa siitä, että uudistus heikentäisi edellytyksiä matkailun kehittämiseen ja markkinointiin sekä ulkomaisten lentoyhtiöiden kiinnostukseen avata uusia reittejä maakuntien lentokentille.

Myös lentokenttiä hallinnoiva Finavia vastusti muutosta. Se huomautti lausunnossaan, että esitetty jaottelu olisi ilmailulain vastaista.

Liikenteen turvallisuusviraston antaman hyväksymistodistuksen nojalla jokainen Finavian lentoasema on kansainvälinen lentoasema.

Ylitarkastaja Anne Ihanus sisäministeriöstä myöntää, että asetusta muutetaan sen saaman palautteen vuoksi. Asetuksen piti alun perin tulla voimaan vuodenvaihteessa, mutta nyt se lykkääntyy keväälle.

Ihanuksen mukaan asetuksen sisältö on ymmärretty maakunnissa ja lehdistössä väärin. Ihanuksen mukaan lentoasemien jaottelu on tehty puhtaasti rajatarkastusten näkökulmasta.

– Lentoaseman statushan määräytyy ilmailulain ja ilmailusäännösten mukaisesti, ja meillä ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuttakaan niitä muuttaa.

Ihanuksen mukaan tarkoituksena on nyt, että asetuksen sisältöä ei sinänsä muuteta, mutta jakoa kahteen kastiin ei termeillä tehtäisi. Termiä lentopaikka ei oteta käyttöön.

– Kerrotaan, että näillä lentoasemilla sovelletaan tämän Schengenin rajasäännöstön näitä säännöksiä ja näillä toisilla näitä säännöksiä.

Riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen Finaviasta sanoo, ettei kyse ollut alun perinkään isosta asiasta lentokenttämäärittelyn osalta.

– Käytännössä siinä ei olisi muuttunut yhtään mikään.

Pystysen mukaan asetuksen valmistelijoiden oli ilmeisesti vain tarkoitus täsmentää tehtäviä maakuntakentillä.

– Eli kuka missäkin ja millä tavalla tekee.

Pystynen muistuttaa, että osalla kentistä tarvitaan ennakkoilmoittautuminen muilla kuin reittilennoilla, jotta rajavartijat ja tulli saadaan paikalle. Muuten joudutaan estämään miehistön ja matkustajien poistuminen koneesta viranomaisia odotellessa.

– Tai kierrättämään jonkin muun kentän kautta, jossa rajanviranomaiset ovat koko ajan paikalla.

Finavialle lentoasemia ovat Pystysen mukaan kaikki kentät, joissa on kansainvälistä lentotoimintaa, joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Maakuntakenttiä tarvitaan ja Oulusta tai Kittilästä pääsee ulkomaille jatkossakin

– Joka paikasta pääsee, oli se sitten tilauslentotoimintaa tai reitin mukaista, Pystynen vakuuttaa.

Sen sijaan uudistukseen sisältyvä yksityislentojen rajanylityspaikkojen vähentäminen nykyisestä on toteutumassa.

Asetusluonnoksessa pois jäisivät nykyisistä rajanylityspaikoista Kemin, Kokkolan, Kuopion, Porin, Savonlinnan ja Tampereen lentoasemat.

Sisäministeriön mukaan lausuntokierroksella olleeseen listaan voi kuitenkin tulla vielä muutoksia. Linjauksia on tarkoitus tehdä kevään aikana.

Finavia katsoi lausuntokierroksella, että Kokkola-Pietarsaaren lentoasema tulisi lisätä yksityislentojen rajanylityspaikaksi, sillä poisjättäminen aiheuttaisi Finavialle merkittäviä tulonmenetyksiä.

Finavia piti kenttää tärkeänä myös seutukunnan elinkeinorakenteelle. Maakuntien liitot puolustivat omia kenttiään.