EU:n kiertotalouspaketista vauhtia pakkausten kierrätykseen

Lähiviikot näyttävät suuntaa kiertotalouden kehitykselle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu Suomessa voimaan vuoden alusta.

Pakkausten tuottajavastuukeräyksen myötä alkaa muun muassa kotitalouksien jätemuovien kierrätys.

Suuressa kuvassa tärkeimmät linjaukset tehdään joulukuun alussa Brysselissä, jossa Euroopan komissio julkaisee uuden ja kunnianhimoisemman version kertaalleen kaatuneesta EU:n kiertotalouspaketista.

– Odotan komission kiertotalouspakettia suurella mielenkiinnolla. Se voi vauhdittaa huomattavasti materiaalikiertoa ja siihen liittyviä investointeja, jätelaitosyhdistys JLY:n toimitusjohtaja Markku Salo sanoo.

Kuntien jätelaitokset ovat varautuneet kaatopaikkakieltoon ja jo nyt kaatopaikoille päätyy entistä vähemmän jätteitä, ja hyvä niin. Luonto kiittää.

Yhdyskuntajäte on pieni osa kiertotaloutta, mutta suuntaviivat näkyvät myös jätehuollossa.

– Vaikka neitseellisten luonnonvarojen hinnat ovat nyt matalalla, kiertotalouteen kannattaa panostaa, Salo näkee.

Etenkin Euroopassa kiertotalous on tärkeää, sillä kaikkia kriittisiä raaka-aineita ei löydy vanhalta mantereelta. Kiertotalouden tehostaminen voi olla jatkossa jopa välttämättömyys.

Esimerkiksi neljästäkymmenestä loppuun käytetystä kännykästä saa erotettua gramman kultaa. Saman määrän saamiseksi täytyisi louhia tuhansia kiloja maaperää.

Suomeen on pystytetty viime vuosina useita moderneja jätevoimaloita, jotka tuottavat saasteettomasti uusiutuvaa sähköä ja lämpöä esimerkiksi kaukolämpöverkkoihin.

Tampereen ja Itä-Suomen jätteenpolttolaitokset alkavat toimia ensi vuoden puolella ja nostavat yhdyskuntajätteen polttoasteen noin 40 prosenttiin.

Tosin lopullinen polttoprosentti riippuu yksityisten jäteyritysten rinnakkaispolton määrästä. Kuntien jätevoimaloiden osuus yhdyskuntajätteiden hyödyntämisestä tulee ensi vuonan olemaan arviolta 35 prosenttia.

Siitä huolimatta Suomessa lienee jatkossakin ylitarjontaa poltettavasta jätteestä.

Jätettä on laivattu poltettavaksi esimerkiksi Viroon ja Ruotsiin, jossa jätteidenpolttokapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.

– Ruotsissa asia on ajateltu energiatuotannon näkökulmasta ja tehty tarkoituksella omiin jätehuollon tarpeisiin ylisuuria polttolaitoksia, Salo kertoo.

Suomi lähestyy jo Ruotsin mallia jätehuollossa. Naapurissa kaikesta jätteestä kierrätetään puolet, kun Suomessa kierrätysaste on vielä 33-35 prosenttia.

– Uskon että 50 prosentin kierrätystavoitteeseen päästään Suomessa 5-10 vuodessa. Siihen on hyvät edellytykset, jos vastuulliset toimijat saavat viedä asioita eteenpäin.

– On mielenkiintoista nähdä, kuinka pakkausten tuottajavastuu ja muovin kierrätys lähtee käyntiin.

Kotitalouksien jätemuovin kierrätys on Salon mielestä askel kohti kiertotaloutta, vaikka siinä onkin haasteensa.

– Siinä asiassa me vielä opettelemme täällä Suomessa.

Kotitalouksien jätemuoveista suuri osa menee nyt polttoon. Kaupan ja teollisuuden alan muoveja on helpompi kerätä ja jalostaa.

Niin sanotusti helposti kierrätettävien materiaalien kuten metallin paperin ja kartongin suhteen Suomessa ollaan kierrätyksen suhteen kohtalaisen hyvällä tolalla.

Myös biojätteen kierrätykseen ravinteiksi on investoitu paljon kuntien jätelaitoksissa.

Usein luullaan, että jätehuolto vastaa yksin kierrätyksestä.

– Jätehuollossa kerätään kierrätykseen sitä, mitä teollisuus haluaa. Materiaaleja toimitetaan kierrätykseen, kunhan niille on aidosti kysyntää, Salo huomauttaa.

JLY edustaa julkista jätehuoltoa sekä kuntien 35 jätelaitosta ja jätehuoltoyhtiötä.

Norjassa vastikään tehdyn selvityksen mukaan syntypaikkalajittelu ja erillinen kerääminen ovat tehokkain tapa lisätä biojätteen, tekstiilien ja lasin kierrätystä.

Laitosmaisessa lajittelussa oli potentiaalia etenkin metallien talteen ottamisessa. Kierrätettävät muovit ja kartongit saadaan puhtaina ja kierrätyskelpoisessa kunnossa parhaiten erilliskeräyksellä.

Euroopan jätteiden vähentämisen viikkoa vietetään 21.-29.11. teemalla ”Vähemmällä enemmän”.