Entistä harvempi vaate on valmistettu Suomessa
Kiina, Viro, Turkki. Nämä ovat esimerkkejä maista, joissa suuret suomalaiset tekstiiliyritykset teettävät tuotteitaan. Suomessa tuotantoa on yhä vähemmän.
Marimekon tuotteista vajaa neljännes tehtiin viime vuonna Suomessa. Suurin osa Suomen-osuudesta on kankaita, yhtiön viestinnästä kerrotaan.
Muut merkittävimmät valmistusmaat ovat Viro, Liettua ja Portugali. Tuotantoa on myös Aasiassa, esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa.
Vaateyhtiö Nanso harkitsee parhaillaan tuotantolaitostensa sulkemista Suomessa. Perusteluksi on kerrottu liiketoiminnan tappiollisuus.
Yt-neuvottelujen tuloksena voi olla Tornion ja Nokian tehtaiden sulkeminen. Kyse on noin 200 työpaikasta.
Lähituotantoa harjoittavat tätä nykyä enemmän alan pienet kuin suuret toimijat, sanoo vaatesuunnittelija ja vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi.
Suomesta on alkaa olla hankala löytää tehtaita, jotka pystyvät valmistamaan suuria tuote-eriä laadukkaasti. Nurmen oman merkin vaatteista suurin osa ommellaan Virossa, loput Suomessa.
Nurmi arvioi, että paluuta laajaan suomalaiseen tekstiilituotantoon ei ole näköpiirissä.
Sen sijaan trendinä on, että valmistus siirretään Aasiasta Euroopan edullisempiin maihin. Niin on tehnyt esimerkiksi perinteikäs Finlayson.
– Valmistus on tuotu Eurooppaan. Tärkeimmät kumppanimme ovat Latviassa, Belgiassa ja Turkissa, kertoo Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila.
Kurttilan mukaan koko tuotannon siirtäminen kotimaahan ei ole realistinen vaihtoehto.
– Jos yrittäisimme sitä, joutuisimme sekä kotimaisten että ulkomaisten kilpailijoidemme kanssa niin epäedulliseen asemaan, että olisimme konkurssissa todennäköisesti vajaassa vuodessa.
Kurttila haluaisi, että Suomessa alettaisiin suhtautua kotimaisiin yrityksiin samaan tapaan kuin Ruotsissa.
– Ruotsalaiset ovat ylpeitä H&M:stä ja Hemtexistä, vaikka niiden tuotanto on muualla.
Finlayson kehittää parhaillaan ”uutta aluevaltausta”, joka tuotetaan Suomessa.
– Tässä tapauksessa Suomessa valmistaminen on mahdollista siksi, ettei kukaan muu tee vastaavaa tuotetta. Tuotekehityksessä on tärkeää, että tuotanto on lähellä.
Kurttilan mukaan suomalaisten pitäisi panostaa juuri korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Matalan jalostusarvon tuotannon katoamista taas on turha voivotella.
– Tuotannon osuus arvonmuodostuksesta on alallamme varsin pieni.
Anorakeistaan tunnetun R-Collectionin vaatteista valtaosa tehdään edelleen Kajaanissa.
– Leikkuu, malliompelu, kaavoitus, brodeeraus, paino, pääsuunnittelija Lilli Norio luettelee.
Ompelu on keskitetty Viroon. Silkkivaatteet tulevat Turkista, neuleet on pitkään teetetty samalla valmistajalla Kiinassa. Seuraavassa mallistossa kiinalainen valmistaja vaihtuu espanjalaiseen.
Norio kertoo R-Collectionin nuoremman sukupolven haaveilevan siitä, että Kajaanin-tehtaan yhteydessä olisi vielä joskus ompelimo.
– Olisi logistisesti ja ekologisesti järkevämpää, että ompelukin tehtäisiin täällä.
Yritys palkkasi vastikään luovaksi johtajakseen suunnittelija Tiia Vanhatapion. Tavoitteena on saada lisättyä myyntiä ja vallattua uusia markkina-alueita.
R-Collection on alustavasti pohtinut tuotantoon liittyvää yhteistyötä muiden suomalaisyritysten kanssa.
– Tiedämme, että on muitakin yrityksiä, jotka haluavat tehdä tuotteensa Suomessa.
