Olisiko sillä merkitystä, onko lasi puoleksi täysi vai puoleksi tyhjä?
Tiistaina kerrottiin sekä Suomessa että Ruotsissa, että rokote ei anna täydellistä suojaa .Näin otsikoi Helsingin Sanomat: ”Sadat rokotetut ovat saaneet koronatartunnan Suomessa, ylilääkärin mukaan syytä huoleen ei ole: ’Mikään rokote ei anna heti suojaa’”
Varmuudeksi heti otsikon alla vakuutetaan uudestaan :”Sairastuminen ei ole mitenkään kummallista, koska mikään rokote ei anna heti suojaa”, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri.
MYÖS ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet kirjoitti samana päivänä rokotetuista, jotka ovat saaneetkin tartunnan. Sävy oli toisenlainen: ”Rokotetut saaneet vain vähän koronatartuntoja: Hyvä suoja”
Jutussa kerrotaan, kuinka ”monen sadan tuhannen rokotetun joukosta 200 on saanut positiivisen testituloksen kaksi viikkoa rokotuksen jälkeen”.
Hyvä lukema, kommentoi Folkhälsomyndigheten, kansanterveysviranomainen. Valtakunnanepidemiologi Anders Tegnell kiittelee: ”Että niin harvat henkilöt saavat tartunnan saatuaan toisen rokotteen merkitsee, että rokotteet, joita Ruotsissa käytetään covid-19 tautia vastaan, toimivat hyvin. Yksikin rokoteannos antaa suojaa, mutta ei yhtä tehokkaasti.”
Lasi on siis puoleksi täysi tai puoleksi tyhjä, riippuen siitä, millä mielellä sitä katsoo. Siinäkö se Ruotsin menestyksen salaisuus onkin?Mutta ovatko ruotsalaisten optimismi ja tulevaisuudenusko jotenkin yliampuvia?
Torstainakin naapurimaassa kerrottiin, että uusia tartuntoja oli 8305 ja kuolleita 33.Suomessa vastaavat luvut olivat 654 ja 2.
Mutta ehkä suomalainen pessimismi on sitten ruotsalaisittain ihan kamalan synkkää.