Liittovaltiohaaveille kylmä suihku
Bryssel on odottanut Saksan vaaleja suurella mielenkiinnolla.
Vaalien odotettiin olevan lähtölaukaus suurille EU:n uudistushankkeille, joita komissio on nostanut keskusteluun erityisesti Ranskan presidentinvaalien jälkeen.
Suuria toiveita Saksan panoksesta oli erityisesti komission puheenjohtaja Junckerilla sekä Ranskan presidentti Macronilla.
Molemmat haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa muun muassa talouden ja puolustuksen aloilla.
Vaaleja seurattiin EU:n piirissä sillä oletuksella, että Angela Merkelin CDU-puolue onnistuu tulppaamaan äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) nousukiidon.
Toiveissa oli, että Merkelin ja sosiaalidemokraattien kanssa muodostettu suuri koalitio jatkaisi ja EU-yhteistyön syventäminen lähtisi toden teolla käyntiin.
Saksalaiset päättivät toisin. Sosialistit saivat historiansa huonoimman tuloksen, ja AfD sai vahvan 12,5 prosentin kannatuksen. Merkelin puolue säilyy suurimpana, mutta kannatus laski 8,6 prosenttiyksikköä.
Vaalituloksella on suuri vaikutus sekä Saksan sisäpolitiikkaan että EU:n tulevaisuuskeskusteluihin.
EU:n tulevaisuuskeskustelujen ytimessä on ollut erityisesti talous- ja rahaliiton syventäminen.
Suunnitteilla on ollut muun muassa euroalueen budjetti, euroalueen yhteinen valtionvarainministeri sekä työttömyysvakuusrahasto. Rahaliiton voimakas syventäminen näyttää nyt epätodennäköisemmältä.
Merkelin hallitukseen ovat nousemassa tiukkaa talouskuria kannattavat ja lisääntyviä yhteisvastuita vieroksuvat liberaalit, jotka toimivat Euroopan parlamentissa omassa ryhmässäni.
AfD nousi Saksan liittopäiville suoraan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
AfD:n kannatuksen patoamiseksi Merkel joutuu miettimään tavoitteitaan uudelleen. Tämän vuoksi EU-yhteistyön syventäminen hidastuu.
Suomi ja muut EU-maat saavat lisäaikaa kantansa hiomiseen.
Tarvitsemme perusteltuja näkemyksiä etenkin talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta ja roolistamme siinä.
EU:n uudistuspaperit lyödään pöytään ennemmin tai myöhemmin. Ne, joilla on selkeä kanta, ovat silloin vahvoilla.
Kolumnia korjattu 4.10. klo 14.42: Kristillisdemokraattien kannatus laski 8,6 prosenttiyksikköä, ei kahdeksan prosenttia.