Ruokaa hyönteisistä

Haluatko piristää kotimaista ruokatuotantoa ja tehdä ilmastoteon? Ala rohkeasti hyönteissyöjäksi!

Suomi muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Hyönteisiä voi tuottaa ja myydä elintarvikekäyttöön.

Pian kauppoihin ilmestyy mysliä muistuttavaa sirkkagranolaa Seinäjoelta. Kyseessä on mainio esimerkki ennakkoluulottoman sääntelyn ja uuden yritystoiminnan yhteydestä.

On ilo nähdä, että Suomessa kokeillaan rohkeasti uutta. Uskon, että Suomen omaksuma laintulkinta hyönteisravinnosta pääsee lopulta niskan päälle valtaosassa EU-maita.

Kotimainen ötökkäruoka pääsee silloin etumatkalta koettamaan siipiään EU:n sisämarkkinoille.

EU:ssa on maailman tiukimmat hygienia- ja laatuvaatimukset, jotka takaavat kuluttajille laadukasta ruokaa. Sirkka-aamupalaa voi narskutella turvallisin mielin.

Ruuan päätyminen pellolta – tai kasvatuspöntöstä – pöytään turvallisesti ja laadukkaasti ei ole itsestäänselvyys.

Ruoka-alan arvoketjuun ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttaa suuri määrä lainsäädäntöä EU:n maatalouspolitiikasta, elintarviketurvallisuudesta sekä investointi- ja tutkimusohjelmista.

Korkealaatuisen ruokatuotannon ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii tasapainoilua.

Erityisesti pienten ruokayritysten pääsyä EU-markkinoille täytyy tukea sopivan kevyellä sääntelyllä. Kunhan laatukriteerit täyttyvät.

Suurin osa eurooppalaisen ruoka- ja juomasektorin yrityksistä on pieniä. Ne hankkivat raaka-aineensa pääosin eurooppalaisilta tuottajilta, usein lähialueiltaan. Pk-ruokayrittäjä luo työpaikkoja ja toimeliaisuutta myös liiketoimintansa ympärille.

Pk-yritysten kilpailuvaltteja ovat ruuan alkuperän jäljitettävyys ja kestävä tuotantotapa. Viime vuosina enemmistö uusista työpaikoista EU-maissa on syntynyt juuri pk-yrityksissä.

Teknologisten murrosten vyöryessä ruokakeksinnöt jäävät toisinaan vähemmälle huomiolle.

Parin vuosikymmenen kuluttua autot saattavat olla täysin automatisoituja ja älylaitteet vapauttanevat ihmisen monesta askareesta, mutta päivällistä täytyy silloinkin syödä.