Nuorten tulevaisuususko romahti: Lukiolainen Sini ei uskalla enää unelmoida isoista asioista
– Huolestuttaa tosi paljon, lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Jenni Möttönen huokaisee Madetojan musiikkilukion kahviossa Oulussa.
Aamupäivän välitunnilla tilan täyttää nuorten iloinen hälinä. Mukavasta tunnelmasta huolimatta aihe on vakava.
Tuore nuorisobarometri kertoo, että suomalaisten nuorten luottamus tulevaisuuteen on painunut historiallisen matalaksi.
Nuorista 50 prosenttia suhtautuu pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Vastaava luku oli 28 prosenttia, kun asiasta kysyttiin edellisen kerran vuonna 2021.
Möttönen tunnistaa ilmiön heti. Maailmassa on hänen mukaansa meneillään niin monta ikävää kehityskulkua, että se meinaa jopa lannistaa nuoria.
– Välillä tulee mieleen, että kannattaako esimerkiksi korkeakouluun pääsemisen eteen pinnistellä, jos siitä ei tulevaisuudessa ole mitään hyötyä tai asiat muuten menevät pieleen, Möttönen pohtii.
Ja huolenaiheita tosiaan riittää. Möttönen nostaa niistä esiin muun muassa sodat Ukrainassa, Iranissa ja muualla.
– Aika monella, myös itselläni, on sitä huolta, että mitä jos sota leviää Suomeen. Ja vaikka tiedän, ettei se pelko välttämättä ole todenmukainen, niin silti se on aina mielessä.
Myös yleinen talous- ja työllisyystilanne huolettaa. Saako tulevaisuudessa töitä? Pakkaa sekoittaa tekoälyn huima kehitys.
– Täällä musiikkilukiossa on paljon taidetta harrastavia. Tosi monella mietityttää, että kannattaako taidealalle enää hakeutua, jos tekoäly vie kaikki työpaikat.
Möttöstä pelottaa myös konservatismin leviäminen. Vapaa maailma tuntuu ottavan askelia ajassa taaksepäin.
– Sekin vaikuttaa siihen, ettei tulevaisuus näytä niin valoisalta.
Möttönen ei jää huolensa kanssa yksin. Lukion toista luokkaa käyvä Aslak Kipinä sanoo jutelleensa asiasta paljon omien kavereidensa kanssa.
– Kun maailma on tällainen, niin tottakai sitä miettii, että joudutaanko mekin sotaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, Kipinä summaa.
Päälle tulevat maailmantalouden heilahtelut ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin poukkoileva politiikka. Suomen vieressä pullistelee arvaamaton Venäjä.
– Mietityttää, mihin suuntaan tämä lähtee tästä menemään. Kaikkea voi tapahtua.
Maailmanpolitiikkaan liittyvät huolet näkyivät myös nuorisobarometrissa. Nuorista 60 prosenttia kertoi kokevansa asiasta erittäin tai melko paljon turvattomuutta.
Kipinä sanoo yrittävänsä olla liikaa murehtimatta asioita. Hän pyrkii pitämään huomion itselle tärkeissä asioissa, kuten kavereissa ja läheisissä.
Mutta ikäviä otsikoita ei pääse pakoon, varsinkin, jos maailman kehityksestä haluaa edes jollain tavalla pysyä perillä.
– Jossain taustalla se huoli koko ajan vaikuttaa, vaikka miten ajattelisi.
Kipinä on huomannut valmistautuvansa henkisesti siihen, että jossain vaiheessa jotain tapahtuu. Hän esimerkiksi yrittää säästää.
– En tiedä kovin montaa nuorta, ketä nämä asiat eivät mietityttäisi, toisen vuoden lukiolainen Sini Peltokorpi huokaisee.
Myös hän jakaa samat huolet ja pelot tulevaisuuden suhteen. Peltokorpi mainitsee myös ilmastonmuutoksen ja heikon kesätyötilanteen.
Työllistyminen oli ykköshuolenaihe myös nuorisobarometrissa. Nuorista 70 prosenttia kertoi kokevansa paineita työn saamisesta.
– Tuntuu, että ihan kaikki asiat menevät vain alamäkeen. Maailma on tosi epävakaa. Siinä on vaikea olla huolestumatta.
Peltokorven mukaan nuorten mielialat on vallannut toivottomuuden tunne. Se vaikuttaa motivaatioon ja jaksamiseen.
– Ei jaksa unelmoida isoja asioita tai ottaa riskejä, kun ei tiedä, ovatko unelmat koskaan mahdollisia, hän miettii.
– Sekin lamaannuttaa, kun nämä maailman asiat ovat niin valtavan isoja, ettei yksittäinen ihminen voi tehdä niiden eteen loppujen lopuksi mitään.
Onko maailmalla kuitenkin jotain toivoa? Mitkä asiat valavat nuoriin uskoa, että elämässä voi käydä myös hyvin?
Peltokorpi sanoo luottavansa, että asiat voivat vielä kääntyä parempaan suuntaan, vaikka keinot siihen tuntuvatkin olevan juuri nyt hukassa.
Peltokorpi uskoo vaikuttamisen voimaan. Ihmisten kantoja ja näkemyksiä pitäisi hänen mielestään saada paremmin esiin. Hän on itse kiinnostunut nuorisovaikuttamisesta. Myös mielenosoitukset ovat hänen mielestään hyvä keino.
– Toivon, että päättäjät osaisivat ajatella tavallisia ihmisiä ja käyttäytyisivät fiksusti.
Myös Möttönen näkee, että maailma voi muuttua vaikuttamisen kautta. Politiikassa on hänen mukaansa liian vähän nuoria.
– Kun politiikassa näkee nuoria naisia, se luo toivoa, että ehkä maailmassa voi sittenkin tapahtua myös hyviä asioita.
Myös Kipinä sanoo yrittävänsä luottaa siihen, että vaikeista ajoista päästään aikanaan yli.
Toivoa hänelle luovat pienetkin positiiviset uutiset. Maailma ei edelleenkään ole läpeensä paha tai huolestuttava.
– Uskon myös siihen, että kun tapahtuu kamalia asioita, herättää se ihmisissä sen hyvän puolen. Tärkeää on, että ihmiset osaavat edelleen tehdä yhteistyötä.