Sokerin verottaminen on kansanterveysasia
Ensi vuodesta alkaen Suomessa ei enää peritä makeisveroa. Syy veron poistamiseen on komission antama varoitus.
Sen mukaan veron asettaminen valikoivasti tietyille makeistuotteille antaa epäreilun kilpailuedun veron ulkopuolelle jääville tuotteille.
Vanhan veron poistuessa Suomelle avautuu mahdollisuus järkeistää verotusta kansanterveydellisestä näkökulmasta.
Perusteet sokerin verottamiselle ovat painavat.
Kirjallisessa kysymyksessäni tiedustelen komissiolta, rikkooko Suomi EU:n valtiontukisääntöjä, jos se verottaa lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita terveysperusteisesti.
Komission rooli makeisveroasiassa on mielenkiintoinen.
Komissio on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan tiettyjen ruoka-aineiden (sokeri, rasva, suola) todennut yhteyden ruoka-aineen verottamisen ja kulutuksen vähenemisen välillä.
Makeisveron poistaminen lähti liikkeelle komissiolle tehdyistä kanteluista. Toisen kanteluista teki Elintarviketeollisuusliitto.
Liitto nosti esiin epäkohdat makeisverotuksessa. Heidän tavoitteenaan oli poistaa vero kaikilta makeistuotteilta kilpailun tasapuolisuuden takaamiseksi.
Makeisten myynti kasvaa kansanterveyden kustannuksella.
Kun komissio pitää tiukasti kiinni periaatteistaan valtiontukisääntöjen noudattamiseksi, Suomen olisi hyvä määritellä korkeat kansanterveystavoitteensa valtiontukisääntöjen puitteissa.
Asiassa ei ole varaa antaa periksi.
Kansanterveys edellyttää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Näihin kuuluvat hyvät ruokailutottumukset ja riittävä liikunta.
Komissio voisi virallisen valtiontukisääntöjen tutkinnan jälkeen määrätä Suomen maksamaan takaisin kerätyt makeisverot vuodesta 2011, jolloin vero tuli voimaan.
Suomi ei ota riskiä maksumieheksi joutumisesta.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunta kannattavat terveysperusteista sokeriveroa.
Jopa maailman suurimmat virvoitusjuomajätit ovat vähentämässä sokerin käyttöä. Miksi meidän pitäisi toimia toisin verotuksessa?