Tervetuloa asumaan maalle!
Olen luvannut tehdä töitä asumisen vapauden puolesta. Tähän asiaan on saatu alkusoitto jo hallitusneuvotteluissa, ja kohta aletaan olla maalissa.
Tänä keväänä hyväksyttiin ministeri Tiilikaisen esittämä maankäyttö- ja rakennuslaki, joka tuo kunnille lisää valtaa helpottaen kaavoitusta ja rakentamista. Asemakaavaa voi vastedes muuttaa vaiheittain, eikä lisärakennuksiin tarvita aina rakennuslupaa.
Jatkossa myös vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joissa muutoksen voi tehdä ilman poikkeuslupaa.
Samalla ELY-keskuksen rooli muuttuu neuvonnalliseksi. Se ei jatkossa enää ohjaa kuntien alueiden käyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Myös ELY-keskusten valvonta- ja valitusoikeutta rajataan.
Tämä on todellista alueellistamista ja vallan jakoa kunnille – niille tahoille, jotka seutunsa tuntevat.
Edellisellä hallituskaudella ympäristöministeriössä ja monissa ELY-keskuksissa oli vielä vallalla ideologia, jonka mukaan ihmiset pitäisi eheän yhdyskuntarakenteen nimissä pakata isoihin keskuksiin.
Minun mielestäni hölmö ajatuskin, sillä tilaa jos jotain meillä Suomessa on. Oli jopa ohjeistusta, jonka mukaan viittä kilometriä kauemmas koulusta ei saisi myöntää rakennuslupia.
Nyt päätöksenteko asiasta siirtyy kuntiin, toivon kunnista löytyvän innokkaita päättäjiä, joilla on rohkeutta käyttää valtaansa kunnan elinvoiman kasvattamiseksi. Valtuutetut ovat nimittäin tässäkin asiassa avainasemassa.
Kunnan rakennusjärjestystä kannattaa muuttaa niin, että laista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Kampanja paluumuuttajille ei olisi pahitteeksi sekään.
Jos joku asuu puolet ajastaan mökillä, miksipä hän ei muuttaisi kokonaankin mökkipaikkakunnalleen, kunhan siihen annetaan mahdollisuus.
