Hyvä että he tulivat järkiinsä, mutta…
Eurooppa on energia-ahdingossa Venäjän sotatoimien vuoksi.
Suomessa asiat ovat paremmalla tolalla kuin monessa muussa maassa, mutta ei energian saanti meilläkään enää itsestäänselvyys ole. Ruuasta puhumattakaan.
Tässä ja nyt pitää auttaa ihmisiä pärjäämään ja varmistaa energiayhtiöiden pystyssä pysyminen, jotta talven yli selvitään.
Siksi sähkön arvonlisäveroa alennetaan, otetaan käyttöön sähkövähennys kotitalousvähennykseen ja sähkötuki pienituloisimmille. Siksi tarvitaan valtion takaus- ja lainaohjelma yhtiöille; ankarin ehdoin.
Samalla pitää rakentaa tulevaisuutta. Niin sanottu vihreä siirtymä on se iso käänne, joka viimeistään nyt pitää tehdä.
Yhteinen näkemys tuntuu tätä nykyä vallitsevan siitä, että vihreä siirtymä on saastuttavien, fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtailla, uusiutuvilla polttoaineilla – mieluiten tietenkin kotimaisilla –, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja tästä muutoksesta koituvaa talouden kasvua ja uusia työpaikkoja.
Luonnosta samalla huolta pitäen.
On kuitenkin syytä muistaa, että yhteistä näkemystä ei kuitenkaan vielä tovi sitten ollut.
Niin vasemmalla kuin oikealla vihreällä siirtymällä tarkoitettiin, että ensisijainen ratkaisu energia- ja ilmastoasioissa (päästöjen vähentäminen liittyy elimellisesti tähän kokonaisuuteen) on ihmisten arjen kurjistaminen.
Samat voimat, jotka nyt puhuvat lämpimästi bio- ja kiertotalouden puolesta, syyllistivät viljelijöitä, vainosivat autoilijoita, vahtasivat ihmisten ruokalautasia ja ajoivat muitakin järjettömyyksiä, joilla ei tosiasiallisesti ollut mitään tekemistä päästöjen vaikuttavan vähentämisen ja ylipäätään oikean vihreän siirtymän kanssa.
Samat voimat tekivät kaikkensa estääkseen kotimaisten luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.
On hyvä, että järki on palannut. Se on itse asian ja Suomen pärjäämisen kannalta äärimmäisen tärkeää.
Mitä laajempi yhteisymmärrys Suomessa näistä asioista on, sitä nopeammin pystymme muutoksen tekemään ja lyömään monta kärpästä yhdellä iskulla: parantamaan energia- ja ruokaomavaraisuuttamme, pienentämään päästöjä ja oikein toimimalla luomaan uutta työtä ja yrittäjyyttä koko Suomeen.
Asiassa on kuitenkin kaksi muttaa.
Ensinnäkin, olisi rehellistä myöntää suomalaisille olleensa väärässä. On järkevää, että kun maailma muuttuu, omia näkemyksiä ollaan valmiita tarkistamaan. Päätöksiä pitää aina tehdä ajassa.
Toiseksi – ja tämä on tärkeintä – kannantarkistuksessa pitää tulla loppuun asti ja vielä niin, että se tuntuu myös teoissa.
Vihreä siirtymä – siis bio- ja kiertotalous – ei onnistu, ellei koko maa ole kauttaaltaan elinvoimainen. Toisin sanoen koko maassa pitää olla työnteon, yrittämisen ja ylipäätään elämisen edellytyksiä, koska luonnonvarat ja raaka-aineet ovat maakunnissa ja maaseudulla.
On täydellistä sumutusta ajaa yhdestä suupielestä vihreää siirtymää ja toisesta ihmisten, palvelujen ja työpaikkojen keskittämistä. Vihreä siirtymä vaatii väkevää aluepolitiikkaa.
Tämä pätee myös koulutusmahdollisuuksiin. Vihreä siirtymä edellyttää osaamista. Osaaminen puolestaan edellyttää, että eriasteista koulutusta ja ylipäätään koulutuspaikkoja on siellä, missä luonnonvarat ja raaka-aineet ovat.
Tulkaa siis 100-prosenttisesti järkiinne, ystävät hyvät. Älkääkä aliarvioiko ihmisten älyä.
Keskusta ei ole joutunut linjaansa muuttamaan. Tätä me olemme vuosikymmenet ajaneet ja sen voi itse kukin tarkistaa puolueohjelmista, menneiden vuosikymmenten lehdistä tai soittamalla Keskustan ja Maaseudun arkistoon.
Yhdessä kestävämpää tulevaisuutta kohti ja koko Suomen voimavarat käyttöön. Siitä nyt on kyse.