In-house-yhtiöt heikentävät kuntien tehokkuutta
Suomessa in-house-yhtiöt muodostavat kansainvälisessä vertailussa poikkeavan ilmiön. Esimerkiksi Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, tukipalvelut tuotetaan laajalti kilpailutettujen markkinoiden kautta.
Suomessa kuitenkin merkittävä osa näistä palveluista on suljettu kilpailun ulkopuolelle julkisomisteisten in-house-yhtiöiden toimesta. Tämä rakenne herättää kysymyksiä tehokkuudesta ja taloudellisesta järkevyydestä.
Jyväskylän yliopiston tuoreet tutkimukset (Ghezzi ym. 2024) osoittavat, että markkinatoimijoilla on huomattava tuottavuuspotentiaali in-house-yhtiöihin nähden.
Esimerkiksi ICT- ja taloushallinnon aloilla markkinatoimijat ovat selvästi tehokkaampia, jopa yli 60 prosentin erolla. Näillä aloilla erityisesti laajan omistajapohjan in-house-yhtiöiden tehottomuus korostuu.
Näiden havaintojen perusteella siirtymä kohti kilpailutettuja palveluita voisi merkittävästi parantaa julkisten varojen käyttöä ja samalla lisätä paikallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että erityisesti pienillä kunnilla voi olla merkittäviä haasteita kilpailutusten toteuttamisessa. Pienillä kunnilla on usein rajalliset resurssit, eivätkä niiden hankintayksiköt välttämättä hallitse kilpailutuksen monimutkaista sääntelyä.
Lisäksi pienillä alueilla markkinat voivat olla kapeammat, mikä voi vaikeuttaa riittävän tarjousten saamista tai synnyttää tilanteen, jossa kilpailua ei synny lainkaan. Nämä haasteet on otettava huomioon in-house-yhtiöitä kritisoidessa.
Ratkaisu voisi olla yhteistyö ja osaamisen keskittäminen. Esimerkiksi hankintojen keskittäminen alueellisiin hankintayksiköihin tai hankintarenkaiden käyttö voisi helpottaa kilpailutuksia. Näin pienet kunnat voisivat yhdistää voimavaransa, mikä vähentäisi hallinnollista taakkaa ja parantaisi kilpailun edellytyksiä. Myös koulutusta ja tukea kuntien hankintaosaamisen kehittämiseen tulisi lisätä.
Kilpailutuksen avaaminen ja in-house-järjestelmien osittainen purkaminen voivat kohdata alkuvaiheessa vastarintaa ja vaatia resursseja. Kuitenkin, muiden maiden esimerkit osoittavat, että hyvin toteutettu kilpailutus ei ainoastaan säästä veronmaksajien rahoja, vaan voi myös parantaa palveluiden laatua.
Keskustapuolueen vision 2030 mukaisesti puolue tunnetaan yrittäjyyden tukemisesta. Tämä tavoite edellyttää, että myös in-house-yhtiöiden toimintaa tarkastellaan puolueessamme kriittisesti.
Jos in-house-yhtiöt ovat aidosti kilpailukykyisiä, niiden tulisi menestyä avoimessa kilpailussa. Tämä on paitsi yrittäjyyden, myös terveiden markkinoiden ja talouskasvun tukemista.