Murros muuttaa työtä

Olemme keskellä murrosta, joka vähentää ja synnyttää työtä mutta pääasiassa muuttaa sitä.

Muutos ei tapahdu rysäyksellä vaan hiljalleen.

Tällä hetkellä työttömyys ei uhkaa suuria ihmisjoukkoja mutta vähintään epävarmuudessa elävien määrä on kuitenkin lisääntynyt.

Pätkä- ja silpputyöt ovat jo monen arkea ja työelämästä kokonaan syrjäytyneiden joukko on kasvanut. Näin todetaan hallituksen tulevaisuusselonteossa.

Hallitus ja tulevaisuusvaliokunta ovat yhtä mieltä siitä, että yksi tie eteenpäin avautuu jakamis-ja alustatyöstä.

Valiokunta onkin käynnistämässä hanketta, jolla haetaan ratkaisuja lainsäädännön ja sosiaalijärjestelmien muuttamisesta kun uutta työtä tulee.

Yhä useamman on jatkossa keksittävä itse työnsä ja myytävä sitä. Kun työelämä muuttuu yhä hajanaisemmaksi ja moninaisemmaksi, tarvitaan aivan uudenlaisia työelämätaitoja.

Toisaalta syntyy myös vastatrendejä ja niihin liittyviä tapoja toimia, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Anu Järvensivu.

Palkkatyön ja yrittäjyyden väliin syntyy kokonaan uutta, rajapinnat työn tekemisen, yrittäjyyden ja työttömyyden välillä hämärtyvät ja työtä tehdään myös ilman työnantajaa.

Bruttokansantuotteen kasvu ei nyt havaitse uutta kasvua eikä hyvinvointia synny pelkästään BKT:n kasvusta.

Työllisyyttä ja talouskasvua kuvaavat indikaattorit kaipaavat digitalouden oloissa päivittämistä.

Tulevaisuusvaliokunta ei ole mietinnössään yhtä pessimistinen kuin hallitus selonteossaan. TUV:ssa uskotaan siihen, että investoimalla uusiin asioihin joista uusi työ syntyy, pärjäämme jatkossakin.

Amerikanjapanilainen teknologian tulevaisuutta pohtinut fyysikko Michio Kaku ehdottaa, että listaamme ensin kaikki mieleemme tulevat mahdottomat asiat.

Sitten hän kehottaa meitä miettimään, ovatko ne mahdottomia vielä tuhannen vuoden päästä.

Valtava määrä arkisia koneita ja laitteita olisi ollut tuhat vuotta takaperin mahdottomia; sähkö, valo, mikroaaltouuni, matkapuhelin ja niin edelleen.

Eli ymmärtääksemme tulevien vuosikymmenten aikana tapahtuvan muutoksen, on rohjettava ajatella jo nyt ”mahdottomia” asioita, kehottaa Michio Kaku.

Me tunnistamme tällä hetkellä sellaiset teknologian kehityksen esimerkit kuten esineiden internet, automatisaatio, digitalisaatio, robotiikka, Big Data, lisätty todellisuus, keinoäly, 3D eli esineiden tulostaminen ja bioteknologia.

Uusien teknologioiden ja niistä juontuvien sosiaalisten innovaatioiden mukana koko elämäntapamme ja kulttuurimme muuttuu.

Pelkäämään ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Historia osoittaa, että ihmiskunnalla on taipumus selviytyä myös hankalilta tuntuvista uusista haasteista.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen