Hyvä työelämä on parasta talouspolitiikkaa
Kuluva vaalikausi on ollut valtion taloudenhoidon kannalta hyvin erilainen, mitä alun perin kuviteltiin. Koronakriisin aikana hallitus joutui luopumaan taloudenpidon perusprinsiipeistä pitääkseen talouden rattaat liikkeessä.
Valittu linja oli oikea. Taantuma ei iskenyt, ja talous lähti rivakkaan nousuun koronan hellittäessä. Ilman reipasta velanottoa lopputulos olisi ollut kovin toisenlainen.
Venäjä hyökkäys Ukrainaan pysäytti hyvän talouskehityksen kuin seinään. Sodan seurauksena inflaatiokehitys lähti laukalle. Hinnat ja korot nousevat poikkeuksellista vauhtia, samoin korot.
Työmarkkinaneuvottelujen hankala tilanne on tuonut lisää tummia pilviä talouden ylle.
TALOUDEN näkymät eivät parane ihmettelemällä. Jotain pitäisi siis tehdä.
Ratkaisevassa roolissa on työllisyysaste. Mitä suurempi joukko työikäisiä käy töissä, sitä iskukykyisempi on Suomen talous.
Työmarkkinoilla eletään nyt poikkeuksellisia aikoja. Töitä on tarjolla enemmän kuin on tekijöitä. Työvoimapula ei ole vain sanahelinää tai yrittäjien turhaa kipuilua, vaan totisinta totta.
Keskustan viikonvaihteessa kokoontunut puoluekokous otti vahvasti kantaa hyvinvoivan työelämän puolesta: ”Keskustan puoluekokous haluaa Suomeen maailman houkuttelevimman työelämän, joka pohjautuu luottamukseen, turvallisuuteen ja toimeliaisuuteen. ”
Töitä on pystyttävä tarjoamaan jokaiselle työikäiselle hänen oman työkykynsä mukaan. Ketään ei saa heittää laidan yli sairauden tai aikaisempien epäonnistumisten takia.
Talous- ja työllisyysasiat kulkevatkin käsi kädessä. Hyvä taloudenpito on lähes mahdotonta, jos työn vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
TYÖNTEKEMISEN pitää kaikissa vaihtoehdoissa olla kannattavampi ja houkuttelevampi vaihtoehto kuin kotiin jäämisen. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
Työvoimapulasta kärsivän yhteiskunnan rakenteet eivät kestä, jos osa työvoimasta jää omasta tahdostaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hyvinvointi-Suomen rakentamiseen tarvitaan jokaista suomalaista. Eikä tämäkään välttämättä riitä.
Työvoimapula on monilla aloilla niin ankara, että Suomi ei pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa. Tämä on kyettävä tunnustamaan rehellisesti. Ikääntyvä väestö tarvitsee hoito- ja palvelualoille lisää osaavia käsipareja. Omat voimat eivät yksinkertaisesti riitä.
Hyvinvointia ei voi rakentaa jatkuvan velanoton varaan. Korkojen nousu vaikuttaa myös valtionvelkaa. Mitä suurempi on valtion velkataakka, sitä suuremman osuuden valtiontuloista vievät korot.
Talous- ja työllisyysasiat kulkevatkin käsi kädessä. Hyvä taloudenpito on lähes mahdotonta, jos työn vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Keskustan tarjoamia työllisyysratkaisuja ei kannata sivuuttaa tai vähätellä. Mitä useampi suomalainen voi hyvin ja käy töissä, sitä paremmin meillä kaikilla menee.