Pääministeri Sanna Marin: EU:n ilmastopolitiikalta on edellytettävä sosiaalista ja alueellista oikeudenmukaisuutta
EU:n ilmastopolitiikan on oltava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista, jotta se on kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävää, linjaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Marin sanoi eduskunnan keskustelussa hallituksen EU-selonteosta, että tämä tarkoittaa tukea niille alueille, toimialoille ja työntekijöille, joita muutos eniten koskee.
– On tärkeää, että EU:n yhteisestä budjetista tuetaan oikeudenmukaista siirtymää kaikissa jäsenvaltioissa. Ilmastopolitiikan rinnalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeisimpiä tehtäviämme. Luonnonvarojen käytön on oltava kestävää koko EU:n alueella.
Pääministeri muistutti myös, että EU:n tehtävä on kaventaa jäsenmaiden ja niiden alueiden välisiä eroja, Alue- ja rakennepolitiikan painotukset kilpailukykyä, sosiaalista osallisuutta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää tukeviin uudistuksiin ovat tärkeitä.
– Politiikan tulee kannustaa jäsenvaltioita rakenteellisiin uudistuksiin ja samalla varmistaa, että rakennemuutosten kohteena olevia sektoreita tuetaan. Suomelle keskeinen erityiskysymys on pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukeminen, hän korosti.
Marinin mukaan siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen avaa uusia vienti- ja liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja koko EU:n alueella.
– Digitalisaatiota on hyödynnettävä täysimääräisesti ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myös kiertotaloudella ja päästökaupalla voidaan edistää eurooppalaisia ilmastotavoitteita.
Toimivalla talous- ja rahaliitolla on Suomelle pääministerin mukaan keskeinen merkitys.
– Talouspoliittisen vastuun tulee jatkossakin kuulua jäsenvaltioille itselleen perussopimusten mukaisesti. Mahdollisuuksia finanssipolitiikan sääntökehikon yksinkertaistamiseksi on selvitettävä.
Suomi suhtautuu Marinin mukaan avoimesti ja rakentavasti EU:n omien varojen kehittämiseen. Tulevat ehdotukset esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digiverosta tullaan arvioimaan huolellisesti ja tuomaan myös eduskunnan käsiteltäväksi.
Pääministerin mukaan myös toimivat ja terveet työmarkkinat ovat tärkeitä kestävän kasvun ja hyvinvointitalouden edistämiseksi.
– Suomi tukee EU:n vähimmäispalkka-aloitteen tavoitetta varmistaa riittävä palkka kaikille työntekijöille EU:ssa. Samalla työllisyyspolitiikan kansallisia erityispiirteitä, kuten työehtosopimuksiin perustuvaa työmarkkinajärjestelmää, tulee kunnioittaa.
EU:n on Marinin mukaan myös vahvistettava kykyään vastata ja varautua rajat ylittäviin terveysuhkiin. Unionin tulee tehostaa kansainvälisten terveyskriisien ehkäisyä, valvontaa ja torjuntaa sekä hätätilanteiden koordinointia, hän painotti.
Yleisesti ottaen Suomen tavoitteena on pääministerin mukaan osallistavampi ja avoimempi unioni, tehokkaat toimielimet ja päätöksenteko, toimiva EU-valmistelu sekä suomalaisten vahva edustus eri tasoilla.
Marin huomautti, että pienelle vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt vapaan liikkuvuuden, avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat moninkertaiset jäsenmaksuihimme nähden.
– Suomalaiset ovat unionin myötä vapaampia ja vauraampia, yrityksemme kansainvälisempiä ja maanosamme vakaampi.
Pääministeri myönsi, että Euroopan unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittymisvuonna 1995.
– Näin kuuluukin olla. Myös EU:n tulee elää ajassa ja kehittyä. Meidän suomalaisten velvollisuus on esittää näkemyksemme unionin suunnasta ja kehittämistarpeista, hän linjasi.