Perhevapaauudistus ei ole työllisyystoimi, ministeri Pekonen kertoo: isien kiintiö kasvaa, monimuotoiset tarpeet huomioidaan – hintalappu 80 miljoonaa euroa
Hallituksen perhevapaauudistuksesta on päästy sopuun. Lausuntokierrokselle uudistus lähtee loppuviikosta ja voimaan sen on tarkoitus astua elokuussa 2022.
Mallia esitellyt sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoo uudistuksen lisäävän perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa.
– Jokaisella lapsella on oikeus saada vanhemmiltaan hoivaa ja hoitoa. Perhemuodosta riippumatta kaikki vanhemmat, biologiset tai sosiaaliset, ovat oikeutettuja samoihin määriin vanhempainpäivärahapäiviä.
– Isien osuutta päivien käyttämisessä halutaan kasvattaa. Tällä on merkitystä koko perheen hyvinvoinnin kannalta. On tärkeää, että lapsella muodostuu molempiin vanhempiin hyvä, turvallinen suhde. Yhteinen aika merkitsee paljon, Pekonen sanoo.
Lasta voisi uudistuksen jälkeen hoitaa nykyistä pidempään päivärahan turvin. Kummallekin vanhemmalle on kiintiöity 160 päivää, joista voi antaa toiselle korkeintaan 63 päivää.
Yksinhuoltaja voi käyttää koko kiintiön, 320 arkipäivää. Raskausrahalla töistä voi jäädä pois 40 päiväksi raskauden loppuvaiheessa, eli reiluksi puoleksitoista kuukaudeksi.
Oheisesta linkistä löytyy sosiaali- ja terveysministeriön havainneanimaatio, joka kertoo uudistuksen sisällön pähkinänkuoressa.
Hallitus on neuvotellut työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta korostaa uudistuksen perhepoliittista puolta.
– Uudistus ei ole työllisyystoimi. Sen vaikutukset työmarkkinoihin tulevat olemaan erittäin vähäiset. Uudistus on perhepoliittinen, ja se mahdollistaa monenlaisten perheiden tarpeet, ministeri Pekonen kertoo.
– Vapaita voi myös käyttää entistä joustavammin. Päivärahoja voi nostaa lyhyempinä jaksoina, osalta viikkoa tai yksittäisinä päivinä. Osa-aikatyön ohella rahan voi saada osittaisena. Vuorottelu on mahdollista, ja työ tai opiskelu on helpompi yhdistää lapsen hoitoon.
Isien kiintiö nousee aiemmasta 54 päivästä vähintään 97 päivään, vaikka isä antaisi äidille kaikki 63 siirrettävää päiväänsä. Pekonen uskoo, että tämä parantaa myös parisuhteiden toimivuutta.
– Vapaiden tasaisella jakautumisella ja tasa-arvoisella vanhemmuudella on parisuhteeseen myönteinen vaikutus. Vastuiden ja vaikkapa kotitöiden jakautuessa tasan tämä vähentää vanhempien ristiriitoja ja jopa eroriskiä.
Uudistuksella on myös erittäin pitkäaikaisia vaikutuksia, ministeri luottaa.
– Sukupuolten tasa-arvo kasvaa työelämässä ja työmarkkinoilla. Jos miehetkin nähdään jatkossa perhevapaiden käyttäjinä, tämä vähentää naisten raskaussyrjintää. Vaikutus on myönteinen myös naisten eläkkeisiin, kun asema työmarkkinoilla parantuu. Vaikutukset ulottuvat siis pitkälle tulevaisuuteen. Mallissa on joustoja sen mukaan, että perheet voivat toteuttaa omia tarpeitaan. Kokonaisuutena vapaiden pituus kasvaa 43 vuorokaudella nykyiseen verrattuna.
Kotihoidontukeen tulee oikeus 160 päivän jälkeen. Oikeus kunnan varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kuukauden alusta, jolloin lapsi täyttää 9 kuukautta.
Joustavaan tai osittaiseen hoitorahaan säilyy oikeus myös varhaiskasvatukseen osallistuessa. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, jos poissaolo kestää enintään 13 viikkoa ja poissaolo on ennalta ilmoitettu. Poissaoloaika on maksutonta.
Hintaa uudistuksella on ministerin mukaan noin 80 miljoonaa euroa. Hintalappua on kuitenkin vaikea arvioida, sillä isien käyttäytymistä ei voi ennustaa.
– On vaikea arvioida, kuinka paljon isät lisäävät käyttöä. Tälläkin hetkellä 80 prosenttia isistä jättää ainakin osan käytettävissä olevista päivistä käyttämättä. Ei ole realistista ajatella, että kaikki isät käyttäisivät kaikki mahdolliset päivät.
– Tosin aina ennen, kun isille on kiintiöity lisää vapaita, he ovat niitä alkaneet myös enemmän käyttää. Näin käy varmasti nytkin, Pekonen arvelee.