Kaikkonen: Hyvinvointialue-maakunnat ovat riittävän isoja ja sopivan pieniä
Keskustan mielestä uudet sote-maakunnat eli hyvinvointialueet ovat sekä sopivan pieniä että riittävän suuria toimijoita palvelujen järjestämiseen, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Riittävän iso maakunta on Kaikkosen mukaan siksi, että rahoitus onnistuu ja henkilöstön saatavuudesta ja osaamisesta pystytään huolehtimaan myös vaativissa palveluissa.
– Riittävän pieni se on siihen että pysytään ihmisen kokoisissa mittasuhteissa, kansalaisten ääni kuuluu ja yhteys kuntien palveluihin pysyy tiiviinä, Kaikkonen selvitti hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Sotea keskustan ministeriryhmän sote-vastaavana eduskuntaan saatellut Kaikkonen muistutti, että ihmiset elävät jatkossakin arkeaan kotikunnassaan, jossa ovat koulut, varhaiskasvatukset, liikuntapaikat ja vaikkapa kansalaisopiston kurssit.
– Hyvinvointi syntyy ensisijaisesti lähiyhteisöissä.
Kaikkosen mukaan uudistus ei tule kerralla valmiiksi, vaan jatkotyötä riittää koko vuosikymmenelle.
– Jo lähimpien parin kolmen vuoden aikana tulee eteen hyvinvointialueen tehtävien laajentaminen niin että nimi voidaan muuttaa maakunnaksi.
Kaikkosen mukaan hallituksen tärkein tehtävä on vastata ihmisten huoleen palvelujen karkaamisesta kauemmaksi.
– Tämä hallitus on sitoutunut lähipalveluiden turvaamiseen tehokkaalla ja tarpeeseen vastaavalla tavalla, ministeri vakuutti.
Kaikkosen mukaan hyvinvointialueet mahdollistavat palveluiden verkostomaisen järjestämisen osin sote-keskuksissa, osin verkossa ja osin vaikkapa liikkuvina palveluina.
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi, että maakuntaveroa selvittänyt työryhmä on saamassa työnsä päätökseen. Pöydällä on vielä erilaisia versioita veron toteuttamiseksi.
– Uskon, että me löydämme sieltä ratkaisuja, joita viedään eteenpäin siinä kohtaa, kun tämä sote-uudistuksen pohja eli tämä hallinnollinen järjestäminen on saatu ensin järjestettyä.
Kaikkonen korosti, että mahdollisesti käyttöön tuleva maakuntavero ei saa kuitenkaan nostaa kokonaisveroastetta.
– Eli jos maakuntavero tulee, muualta pitää sitten keventää tai kompensoida. Eli maakuntavero ei saa tarkoittaa eikä tarkoita veronkiristyksiä tavalliselle palkansaajalle, yrittäjälle tai eläkeläiselle.
Nykyistä sote-mallia on arvosteltu siitä, ettei se sisällä mitään rajoitinta kustannusten hillintään. Jos maakunnan rahat uhkaavat loppua, valtion on järjestettävä sille lisää rahaa.
Soten vastuuministerin Krista Kiurun (sd.) mukaan perustuslakivaliokunnan kanta rahoitukseen viime vaalikaudelta on selkeä. Kiurun mukaan hallitus lähti nyt siitä, että tunnustetaan tosiasiat.
– Me emme voi rakentaa mallia, jossa tosiasiassa ei olisi elementtiä, jossa lisärahoitusta on saatava, jos sitä tarvitaan.
Kiurun mukaan lähtökohtana soteen oli, että alueita olisi tullut 18. Uudenmaan erillisratkaisu nosti määrän kuitenkin 22:een.
– Mutta on myönnettävä se, että jos Uudellamaalla laajasti pidetään tärkeänä sitä, että tämä sote-alue pystyisi edustamaan uskottavalla tavalla asukkaita ja tätä kautta myös päätöksentekijät kokisivat, että he mahtuvat yhdessä isompanakin porukkana tekemään tätä sote-uudistusta, niin minusta se on arvo sinänsä, hän vihjasi.
Kiurun mukaan ratkaisu tehtiin hallituksessa siltä pohjalta, että myös Uusimaa voi sitä kannattaa. Yhtenäisen Uudenmaan mallissa alueellista edustusta olisi ollut vaikea saada tasapainoiseksi.
Kiurun mukaan mikään tulevaisuudessa ei suhteessa menneisyyteen ole täysin kiveen hakattua. Alueellisten ja toiminnallisten edellytysten perään kysellään vastakin.
– Järjestämisvastuuseen sisältyy myöskin tiukka velvollisuus siitä, että näiden alueiden pitää pystyä toimimaan näiden määrättyjen tehtävien puitteissa. Eli on oltava riittävä valmius ja toimintakyky vastata myöskin niihin tehtäviin, jotka on annettu.
Kiurun mukaan hallitus on arvioinut, että jokainen 22:sta alueesta pystyy kuitenkin kantamaan järjestämisvastuunsa.