Käytännöllisyys ohitti demokratian puoluekokouksessa
Oulun puoluekokouksen loppupuolella puoluekokoukselle tehtiin yllättäen esitys vielä käsittelemättömien puoluekokousaloitteiden siirtämisestä puoluehallitukselle tai puoluevaltuustolle käsiteltäväksi myöhemmin.
Ilta oli jo pitkällä, joten inhimillisesti puoluekokouspäättäjiä voi ymmärtää, mutta tässä päätöksessä käytännöllisyys ohitti järjestödemokratian, puolueen säännöt ja lainsäädännön.
Keskustan sääntöjen 14 pykälän 13 kohdan mukaan puoluekokouksessa käsitellään aloitteet, jotka puolueen jäsenyhdistykset ovat viimeistään kolme (3) kuukautta ennen varsinaista puoluekokousta puoluehallitukselle kirjallisesti esittäneet tai jotka varsinainen puoluekokous päättää ottaa käsiteltäväksi, ottaen huomioon kokouskutsusta annetut säännökset ja määräykset.
Asiassa on kyse toimivaltarajoista eli siitä oliko puoluekokouksella oikeus tehdä aloitteiden käsittelyn delegoimista tarkoittava päätös.
Keskustan säännöissä päätösvalta aloitteista on nimenomaan annettu puoluekokoukselle, eikä tähän ole lisätty puoluehallitukselle tai puoluevaltuustolle päätösten delegoinnin mahdollistavaa sääntöä. Tältä osin päätös on siis laiton.
Puoluekokouksella on valta muuttaa puolueen sääntöjä, mutta vain sääntöjen mukaisesti. Muuten myös puoluekokouksen tulee noudattaa puolueen sääntöjä.
Puoluekokouksen Oulussa tekemä aloitteiden siirtopäätös on moitteenvarainen. Periaatteessa asiassa voitaisiin käräjäoikeudessa vaatia puoluekokouksen jatkamista. Se, ettei valittaminen tässä asiassa käytännössä kuitenkaan kannata, ei muuta sitä tosiasiaa, että puoluekokouksen pieneksi huvennut päättäjäporukka ohitti puolueen säännöt.
Jos säännöt ovat sellaiset, ettei niitä noudateta, säännöt menettävät merkityksensä. Pitäisikö siis sääntöjä tarkentaa?
Timo Latikka, OTM