Korona söi Veikkauksen edunsaajien tuloja tuntuvasti – ministeri Saarikko: "Lähden siitä, että aukko on tilkittävä"
Kulttuuri- ja tiedeministerin tehtävään torstaina nimitetty Annika Saarikko (kesk.) kertoo ottavansa taas iloisin mielin vastaan niin sanotun sivistyssalkkunsa vuoden perhevapaansa päätteeksi.
Nimitystilaisuuden jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Saarikko kiitti häntä sijaistanutta Hanna Kososta ”erinomaisesti hoidetusta työstä erittäin poikkeuksellisissa koronakriisin oloissa”.
– Tekisi mieli sanoa, että se todellisuus josta lähdin perhevapaalle itse asiassa kahta päivää vaille vuosi sitten, oli todella toisenlainen todellisuus.
Eivätkä poikkeukselliset ajat ole vieläkään ohi.
Tilanne on nyt herkkä, ja kaikki tapahtumat ja toimet on syytä hoitaa erityisellä varovaisuudella, Saarikko sanoo.
– Taudin toinen aalto on valitettavasti mahdollinen. Jos se tulee, selviämme siitäkin korkeakoulun, kulttuurin ja urheilun saralla yhdessä.
Suomessa opittiin Saarikon mukaan keväällä jo paljon uusista toimintatavoista.
– On meistä itsestämme kiinni, miten on mahdollista tulevien kuukausien ja viikkojen aikana järjestää tapahtumia ja osallistua niihin. On ensiarvoisen tärkeää, että tapahtumanjärjestäjät pitävät kiinni turvallisuusmääräyksistä, ja on osallistujista kiinni, että turvallisuusvälejä ja hygieniaa noudatetaan.
Saarikko joutuu heti syyskuussa tiukan paikan eteen hallituksen budjettiriihessä.
Korona söi tuntuvasti Veikkauksen voittovaroja, joita jaetaan muun muassa kulttuuriin, urheiluun, tieteeseen ja lapsi- ja nuorisotoimintaan.
– Pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueella on noin 140 miljoonan euron vajaus, Saarikko kertoo.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi tiistaina keskustan kokouksessa Nokialla, että Veikkauksen edunsaajien tilanne on yksi kipukohdista, koska budjetissa ei juurikaan ole liikkumavaraa.
Vastuuministerinä Saarikko kuitenkin haluaa, että edunsaajien menetykset korvataan budjettiriihessä.
– Lähden siitä, että tuo aukko on tavalla tai toisella tilkittävä, totta ihmeessä.
Suomi hölläsi viimeisiäkin koronarajoituksia juuri elokuun alussa, kun yli 500 ihmisen yleisötapahtumat sallittiin myös sisätiloissa.
Saarikko sanoo, että tilanne on nyt koronatapausten lisääntyessä niidenkin suhteen herkkä, ja tarvittaessa asiaa pitää tarkastella uudelleen.
– Isot yleisötapahtumat avattiin viimeisenä, ja on loogista, että niiden rajoitusten palautuksista myös aloitetaan, jos tarve vaatii. Isoja väestöjoukkoja koskevat riskit liittyvät niihin.
– Lähtökohtani on vahvasti terveys ja turvallisuus edellä, vaikka rajoitukset olisivat toimialalle erittäin kipeitä, Saarikko korostaa.
Saarikko katsoo, että koronan myötä kansalaisille syntyi arvostavampi suhde tieteeseen. Ihmiset ovat olleet poikkeuksellisen kiinnostuneita tutkitusta tiedosta.
– Tätä muutosta ajassa, jossa tietoa ja mielipiteitä aika ajoin sekoitetaan vakavasti toisiinsa, tervehtii ilolla, hän toteaa.
– Toivon, että suomalainen korkeakoulukenttä ja tutkijayhteisö kokonaisuudessaan ottaa nyt vastaan tämän uudenlaisen mahdollisuuden, minkä yllättävä maailmankäänne on tuonut myös tieteen merkitykselle.
Saarikon toive on, että yhteiskunnallinen keskustelu, jossa asiantuntijoiden ääni olisi vahva, jatkuisi entistä enemmän tämän aikakauden keskellä ja myöskin sen jälkeen.
Koronalla oli ja on valtava vaikutus suomalaisten lasten ja nuorten arkeen, Saarikko sanoo.
– Me tiedämme, että talouden notkahduksilla, joita korona on nyt jo aiheuttanut, on tutkitusti pidempiaikainen vaikutus lasten ja nuorten elämään.
– Edessä on väistämättä talouden sopeutusta ennemmin tai myöhemmin, ja on korvaamattoman arvokasta, että aiemmista virheistä on opittu, eikä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella Suomen tilannetta paranneta.
Saarikko sanoo olevansa hyvillään siitä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on saanut hallituksen työssä suuren roolin.
Hän katsoo, että konkreettinen osoitus tästä on noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, jonka hallitus toteuttaa osana koronakriisin hoitoa.
Saarikko kiittelee edeltäjäänsä Hanna Kososta, joka koronakeväästä huolimatta vei eteenpäin lasten ja nuorten harrastustoiminnan Suomen mallia.
Mallin mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee taata mahdollisuus maksuttomaan ja mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.
– Harrastamisen oikeus kuuluu taustasta riippumatta jokaiselle, sen tämä hallitus ohjelmassaan linjasi.
Saarikko pitää merkittävänä myös sitä, että korkeakoulut saavat hallituskauden aikana reilut 10 000 uutta aloituspaikkaa. Päätös asiasta tehtiin kesäkuussa, ja ensimmäiset reilut 4 000 aloituspaikkaa avautuvat jo tänä syksynä.
– Se aikataulu, millä lisäys tehtiin yhdessä korkeakoulujen kanssa, hakee kyllä vertaistaan. Tästä työstä kiitos.