Sipilä lähtee kuten tulikin, omilla ehdoillaan
Entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä ilmoitti tiistaina Rantalakeus-lehdessä jättävänsä eduskunnan seuraavissa vaaleissa. Sipilän mukaan kolmen kauden jälkeen on muiden vuoro.
Sipilä valittiin eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa, joissa keskustan kärsi ankaran vaalitappion kahdeksan vuoden pääministerikauden jälkeen. Hänen valintansa olikin keskustan harvoja valopilkkuja noissa vaaleissa.
Sipilällä oli vankka yrittäjätausta, ja hän toi eduskuntaryhmän työhön uutta otetta alusta alkaen. Siihen antoi mahdollisuuden valinta ryhmän varapuheenjohtajaksi.
Kun puolueen kannatus ei osoittanut toipumisen merkkejä, puheenjohtaja Mari Kiviniemi heitti pyyhkeen kehään aprillipäivänä 2012. Hän ilmoitti jättävänsä keskustan puheenjohtajan tehtävän kesäkuun puoluekokouksessa.
Loppu on historiaa. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä lähti ehdolle ja valittiin keskustan puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa.
Keskustan kannatus alkoi toipua, ja syksyn 2012 kuntavaaleissa puolue sai jo kelpo tuloksen.
Gallupien ykköseksi puolue nousi keväällä 2013 ja piti paikkansa vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asti. Sipilä muodosti vaalivoittajan oikeudella hallituksen kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa.
Sipilän hallitus onnistui kaikkein tärkeimmässä. Työllisyysaste nousi vaalikauden aikana 72 prosenttiin, jopa sen yli.
Arkistoista löytyy lukematon määrä opposition ja asiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan hallitus ei tule tuota ohjelmansa ykköstavoitetta saavuttamaan.
Äänestäjät eivät Sipilän onnistumista palkinneet, päinvastoin. Keskusta kärsi historiansa pahimman vaalitappion vuoden 2019 vaaleissa. Ryhmään tuli vain 31 edustajaa, neljä vähemmän kuin Sipilän aloittaessa eduskuntatyön vuonna 2011.
Entisten pääministereiden on monesti ollut vaikeaa löytää luontevaa sijaa eduskunnassa. Tämä näkyy Sipilänkin kohdalla. Hänen on pitänyt varoa seuraajiensa neuvomista ainakaan julkisesti.
Sipilä ei halunnut ottaa eduskunnan puhemiehen tuolia, jolle entiset pääministerit on joskus istutettu. Eikä hänellä tunnu olevan pyrkyä myöskään presidentiksi.
Sipilän lähtöilmoituksessa ei yllätä muu kuin sen varhainen ajankohta. Onhan vaalikautta jäljellä vielä lähes kolme vuotta.
Ehkä Sipilä halusi tässäkin toimia omilla ehdoillaan. Ilmoittamalla itse asiasta näin aikaisin hän varmisti sen, että kukaan ei ehdi asialla spekuloida.
Sipilän lähtöilmoituksessa ei yllätä muu kuin sen varhainen ajankohta.
Keskustalle Sipilän lähtö on ilman muuta menetys.
Hän oli koko maan suosituin ehdokas vuoden 2015 vaaleissa, joissa hän sai lähes 31 000. Vuoden 2019 vaaleissakin hän sai lähes 17 000 ääntä, ylivoimaisesti eniten keskustan ehdokkaista.
Sipilän poliittisesta urasta ei kannata vielä historiaa kirjoittaa, sillä se jatkuu vielä. Varmana voidaan pitää kuitenkin sitä, että ajan myötä hänen hallituksensa arvostus nousee. Sen verran harvinaista työllisyystavoitteiden saavuttaminen Suomen poliittisessa historiassa on.