Stubb Ylen Ykkösaamussa: Puhelu Putinin kanssa oli mahdollisuus kuulla suoraan Venäjän johtajan näkemyksiä

Presidentti Alexander Stubb kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa lisää koko viikon puhutuimmasta puhelusta.

Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe soittivat tiistaina Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Puhelu oli melkoinen linjanmuutos aiempaan, koska puhelinlangat Euroopasta Venäjän suuntaan ovat pitkään olleet hyvin vähäisellä käytöllä.

Stubbin mukaan puhelu oli mahdollisuus vaihtaa informaatiota puolin ja toisin.

– Saimme ensimmäistä kertaa suoraa informaatiota siitä, mikä on Venäjän presidentin näkemys sotatilanteessa, Stubb sanoi.

Stubb myös tyrmäsi brittilehti Financial Timesin uutisoinnin puhelusta virheelliseksi informaatioksi. Lehti kertoi, että Putin olisi puhelussa pitänyt Stubbille ja Störelle historialuennon. Stubbin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

– Pystyimme käymään ihan normaalia keskustelua, joka oli hyvinkin konkreettista.

Stubbin mukaan Putin esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan näkemyksensä tapahtumista vuoden 2014 jälkeen, ja siinä oli paljon tuttuja viestejä Venäjän linjasta esimerkiksi Krimin niemimaan suhteen. Venäjä liitti niemimaan laittomasti itseensä vuonna 2014.

Stubb katsoi keskustelun olleen hyödyllinen, koska hänellä ja Norjan pääministerillä oli mahdollisuus kysyä Putinilta, miten Venäjä aikoo toimia Abu Dhabissa. Siellä on marraskuussa tarkoitus järjestää neuvottelut Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelijoiden välillä.

Stubb sanoi pitävänsä selvänä, että puhelu saisi osakseen kritiikkiä. Hän kuitenkin korosti, ettei Suomi ole irtautunut EU:n riveistä ja ettei hän ole huolissaan Euroopan tai Pohjoismaiden rivien rakoilemisesta. Tavoite on hänen mukaansa kaikilla sama: tukea Ukrainaa ja löytää rauhanratkaisu.

Eurooppalaisten johtajien puhelut Putinille ovat viime vuosina olleet harvassa. Stubb perusteli puhelua Ukrainan toiveella siitä, että myös eurooppalainen ääni kuuluu Venäjän suuntaan.

Venäjän ja Ukrainan välisenä rauhanvälittäjänä ja viestinviejänä on toiminut Yhdysvallat, joka on hiljan muun muassa tehnyt dieselsopimuksen Venäjän kanssa. EU:ssa tämä ei tulisi kuuloonkaan.

– Ehkä meidän ulkopolitiikassamme keskeinen kysymys on se, että onko esimerkiksi se ulkopolitiikka, joka Yhdysvalloilla on suhteessa Venäjään ja Ukrainaan, Suomen intressien mukainen? Jos vastaus on tähän ”ei välttämättä”, niin silloin meidän pitää miettiä, mitä asialle tehdään. Tämä puhelu osui siinäkin mielessä hyvään ajankohtaan.

Stubbin mukaan Euroopan ja Yhdysvaltain Venäjä- ja Ukraina-politiikassa on tällä hetkellä tiettyjä nyanssieroja. Esimerkkinä tästä Stubb antoi muun muassa sen, että Euroopan sanktiopolitiikka Venäjää kohtaan on huomattavasti vahvempaa kuin Yhdysvaltojen.

Stubb kommentoi haastattelussa myös CAS:n eli urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen päätöstä siitä, että Venäjä on päästettävä mukaan kansainväliseen jääkiekkotoimintaan välittömästi. Presidentti sanoi olevansa päätöksestä eri mieltä.

– Varmaan ne päättäjät, jotka päätöksen tekivät, olisivat voineet ajatella sitä, että latu tai jää aukeaa siinä vaiheessa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan loppuu. Tällä päätöksellä on valitettava symboliviesti, josta en pidä, Stubb sanoi.