Taloyhtiöissä on innostuttu uudesta energia-avustuksesta – tällaisia remontteja sillä tehdään

Taloyhtiöissä näyttää olevan intoa tehdä energiatehokkuutta selvästi parantavia korjauksia, vaikka yleinen taloustilanne on Suomessa huono.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken mukaan uutta energia-avustusta koskevia hakemuksia on tullut jo noin 110 kappaletta, vaikka haku on ollut auki vasta noin kuukauden.

– Yhteydenottoja tulee paljon, ja myös hakemuksia on tullut mukavasti, kertoo avustuksia myöntävän Varken erityisasiantuntija Leif Andersson.

Hänen mukaansa tiedusteluja tulee paljon muun muassa ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisesta sekä maalämpöön siirtymisestä.

– Odotamme isompaa määrää hakemuksia keväällä ja alkukesästä, kun taloyhtiöissä on ehditty pitää yhtiökokouksia, Andersson sanoo.

Hallitus päätti uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta kevään kehysriihessä. Avustukseen on varattu rahaa tälle ja ensi vuodelle yhteensä 110 miljoonaa euroa.

– Arvio on, että summa riittäisi enimmillään jopa 36 000 asunnon energiatehokkuuden parantamiseen. Energiansäästönä se vastaa 14 000–24 000 pientalon vuosikulutusta, Andersson kuvaa.

Avustusta voivat hakea taloyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Esimerkiksi yksittäiset omakotitalon omistajat tai taloudellista toimintaa harjoittavat tahot, kuten vuokrataloyhtiöt, eivät voi saada tukea.

Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka parantavat merkittävästi energiatehokkuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kerrostalon energiatehokkuuden pitää parantua vähintään 23 prosenttia ja rivi-, pien- tai ketjutalon vähintään 28 prosenttia siitä, mikä tilanne oli silloin, kun talo on rakennettu.

Jos rakennuksen käyttötarkoitusta on muutettu, vertailuajankohtana toimii kyseinen muutosvuosi.

Avustusta voi saada monenlaisiin korjauksiin: esimerkiksi ikkunoiden ja ulko-ovien uusimiseen, öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen, tulisijan vaihtamiseen varaavaan versioon, ilmanvaihtojärjestelmän uusimiseen lämmön talteenotolla ja aurinkoenergialaseihin.

– Eri toimenpideluokkia on 20. Niillä on eri prosentuaaliset osuudet, minkä me hyväksymme avustettavaksi osuudeksi kustannuksista. Osuudet vaihtelevat 20 ja 100 prosentin välillä, Andersson kertoo.

Avustuksen enimmäismäärä on 4 000 euroa asuntoa kohti tai enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustussumma on aina näistä kahdesta pienempi.

Jos siis esimerkiksi 36 asunnon kerrostalossa tehdään julkisivuremontin yhteydessä lisälämmöneristystä miljoonalla eurolla ja ilmanvaihtojärjestelmän uusimista lämmön talteenotolla 120 000 eurolla, avustus on 130 000 euroa.

Näin siksi, että lisälämmöneristyksessä avustettava osuus on 20 prosenttia (200 000 euroa) ja ilmanvaihdossa 50 prosenttia (60 000 euroa). Ja kun katsotaan tämän jälkeen tukien enimmäisvaihtoehtoja, pienempi kokonaissumma eli 130 000 euroa muodostuu siitä, että avustus lasketaan 50 prosentin osuudella hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.

Asuntojen määrään perustuvalla laskennalla (36 x 4 000 euroa) avustus olisi enemmän eli 144 000 euroa.

Pääsääntö on, että korjaukset voi aloittaa, kun avustushakemus on jätetty Varkelle. Varke voi kuitenkin ottaa takautuvasti huomioon sellaisia korjauskustannuksia, mitkä ovat syntyneet tämän vuoden kesäkuusta alkaen. Suunnittelun osalta voidaan ottaa huomioon jo 20. huhtikuuta lähtien syntyneitä kuluja.

– Takautuvia avustuksia voi hakea vuoden loppuun saakka, Andersson tähdentää.

Avustuksen maksua haetaan vasta sitten, kun korjaukset on tehty, maksettu ja virallinen energiatodistus saatu.

– Avustuspäätös on voimassa tekovuonna ja kaksi seuraavaa kalenterivuotta, mutta niin, että korjaustoimet pitää olla tehty ja maksettu ja maksatushakemus meillä viimeistään lokakuun lopussa päätöksen voimassaolon viimeisenä vuonna, Andersson kertoo.

Jos siis avustuspäätös tehdään jo tänä vuonna, se on voimassa 31.10.2028 asti.