Toimittajalta | Ranskan liekit tulivat kuin tilauksesta – näin perussuomalaiset valjastavat Pariisin mellakat vaalivankkureihinsa

Kun vaalit lähestyvät, hyvää kriisiä ei pidä päästää menemään hukkaan. Ja jos kriisi tapahtuu ulkomailla ja sisältää palavia autoja, rikottuja näyteikkunoita ja kyynelkaasua, sen parempi.

Kun Pariisin kaduilla palaa taas roskalaatikoita ja kyynelkaasu kirvelee silmiä, Riikka Purran perussuomalaisille joukoille tulvii vaalimateriaalia valmiiksi paketoituna: dramaattisia kuvia, pelkoa ja sopivasti savua taustalle.

Ranskan ehkä vielä pitkään jatkuvat levottomuudet ovat perussuomalaisille taivaan lahja kevään eduskuntavaalikampanjaan. Kun pitäisi selitellä oman hallituksen politiikan jälkiä suomalaisten lompakoissa, huomio kannattaa siirtää muualle. Mikäpä sopisi siihen paremmin kuin vanha kunnon kahden olkiukon taktiikka: syytetään kaikesta vasemmistoa ja maahanmuuttajia.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään vieläpä samana sunnuntaina kuin Suomen eduskuntavaalit, 18. huhtikuuta 2027. Asetelma tarjoaa perussuomalaisille oivallisen tilaisuuden nostaa Pariisin tapahtumat suomalaisen vaalikeskustelun polttopisteeseen.

TikTokissa ja muissa viestipalveluissa ei tarvitse kuin pyörittää mellakkakuvia ja kysyä tutun uhkaavasti: Haluatteko te tätä Helsinkiin? Entä Koivukylään tai Varissuolle? Tätäkö se punavihreä unelma tarkoittaa?

Yhteiskunnalliset ongelmat on hetkessä ratkaistu. Syylliset on nimetty, oikeat hashtagit lisätty ja vaalivideo valmis.

Ranskan opiskelijaprotesteista eskaloituneet levottomuudet ovat vyyhti laajempaa tyytymättömyyttä elinkustannuksista ja julkisten palvelujen heikkenemisestä.

Suurten mielenosoitusten liepeillä on pyörinyt myös väkivaltaisia ryhmiä, jotka ovat hyökänneet poliisia vastaan, tuhonneet omaisuutta ja ryöstäneet liikkeitä.

Oikeistopopulistin ei sovi kuitenkaan lähteä analysoimaan asiaa syvemmin, vaan antaa ymmärtää, että jokainen palava roskakori on suora seuraus vasemmistolaisesta politiikasta ja holtittomasta maahanmuutosta, rummuttaen samalla että vihervasemmistolainen valtamedia ei kerro totuutta asiasta.

Kotimaiset persupoliitikot ovat jo tuutanneet sosiaaliseen mediaan oppikirjaesimerkkejä metodista.

Marine Le Penin Kansallisen liittouman kuri & pamppu -linja on perussuomalaisille sopivaa poliittista kuvastoa. Le Penin Ranska on tuttu yhdistelmä kansallismielisyyttä, maahanmuuttovastaisuutta ja kovaa turvallisuuspuhetta.

Jos Le Penin puolue pääsee valtaan, kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, kuka saa viimeisen sanan ranskalaisessa vaaliväittelyssä. Ranskan linjalla Euroopan unionissa, Natossa ja Ukrainan tukemisessa on merkitystä myös Suomelle, ja Le Penin lausuntojen perusteella kyyti voi olla kylmäävää.

Kansallinen etu on ihan hieno asia, kunhan joku muistaa kysyä, kenen kansallisesta edusta ja mistä seurauksista kulloinkin puhutaan. Sen, mitä Yhdysvalloissa on nähty, luulisi tai ainakin toivoisi opettaneen asiasta edes jotain.

Yksi pieni ongelma muuten toimivassa vaalireseptissä kumminkin on. Pelko siitä, mitä Ranskassa saattaa tapahtua, ei vastaa kysymykseen siitä, mitä Suomen hallitus on tehnyt tai tekemässä täällä.

Miksi pienituloisten sosiaaliturvaa on leikattu? Miksi sote-palvelut eivät toimi? Miten eläkeläinen selviää, kun lääkkeet, ruoka ja asuminen vievät yhä suuremman osan tuloista? Kenelle lasku lopulta lankeaa?

Vaalitenteissä on ikävää joutua puhumaan tällaisista asioista. Paljon helpompaa on osoittaa televisioruudulta Pariisin palavia autoja ja huutaa kuinka vasemmisto ja maahanmuutto johtavat turmioon.

Tämä on kulttuurisodan peruskaava. Monimutkaiset ongelmat – ostovoiman heikkeneminen, syrjäytyminen, palvelujen rapautuminen ja tuloerojen kasvu – puristetaan muutaman sekunnin videopätkiksi. Vihollinen on valittu jo valmiiksi.

Kun yleisö saadaan pelkäämään kuvitteellista mellakkaa Helsingin Kalliossa, se unohtaa kysyä, miksi oma tili näyttää oikeistohallituksen jäljiltä tyhjältä jo ennen kuun loppua. Ja kun ulkomainen kriisi käännetään kotimaisen vastustajan syyksi, substanssista ei tarvitse puhua juuri lainkaan.

Kieltämättä vaahtosuinen some-louskutus, olkiukkojen pystyttely ja pelon kylväminen saattavat olla käypää polttoainetta vaaleissa.

Yhden yhtä suomalaista eläkeläistä tai duunaria ne eivät kuitenkaan auta maksamaan sähkölaskuaan tai lääkkeitään.