Tekoäly muokkaa työnkuvia ryminällä – Akava ehdottaa verokannustetta kouluttautumiseen
Vaatimukset muun muassa tekoälyosaamisessa lisääntyvät harppauksin työelämässä, mutta kannusteet osaamisen kehittämiseen ovat riittämättömät. Näin katsoo korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava. Järjestö esittää uudenlaista veroporkkanaa, jolla kouluttautuminen omaehtoisesti tulisi nykyistä kannustavammaksi.
– Työntekijä voisi kustantaa itse sellaista koulutusta, jossa panostetaan tulevaisuuteen, ja kustannukset voisi vähentää verotuksessa, avaa puheenjohtaja Maria Löfgren STT:lle Akavan aloitetta.
Akava näkee epäkohtana sen, että ansiotuloverotuksessa voi tällä hetkellä vähentää vain koulutuskustannuksia, jotka liittyvät työntekijän nykyiseen työtehtävään.
– Mutta heti jos halutaan mennä eteenpäin, edetä uralla vaikka samankin työnantajan palveluksessa tai sitten yksinkertaisesti vahvistaa omaa työmarkkinakelpoisuutta, tätä ei tueta verotuksella millään lailla, Löfgren sanoo.
Akavan liittojen jäsenistöä työskentelee paljon asiantuntijoina, suunnittelijoina ja johtajina esimerkiksi julkisella sektorilla, joka valmistautuu tekoälyn laajamittaiseen hyödyntämiseen. Julkisen hallinnon tavoitteena on saavuttaa tekoälyn ja automaation avulla 20 prosentin tuottavuusparannus vuoteen 2031 mennessä.
Löfgrenin mukaan nykyhallitukselta on puuttunut tyystin aloitteet siitä, miten työntekijöiden osaamista lisätään esimerkiksi tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.
– Sanotaanko, että on aika lailla juhlapuheiden varaan jääty, hän sanoo.
Akavan liittojen jäsenistölleen keväällä tekemästä kyselystä käy ilmi, että akavalaiset kehittävät jo nyt tekoälyosaamistaan vahvasti itsenäisesti opiskellen. Iso osa vastaajista katsoi kuitenkin, ettei ole voinut käyttää riittävästi aikaa osaamisen kehittämiseen, vaikka motivaatiota riittäisi.
Verovähennysoikeus paikkaisi Löfgrenin mukaan edes osin sitä vajetta, joka syntyi siitä, kun aikuiskoulutustuki lakkautettiin.
Ehdotettu vähennys koskisi kaikkien alojen tutkintoon johtamatonta, maksullista koulutusta, jota esimerkiksi korkeakoulut tarjoavat. Vähennyksellä olisi vuosittainen yläraja ja omavastuu.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n toiminnanjohtaja Heikki Holopainen pitää Akavan avausta hyvänä.
Tällä hetkellä esimerkiksi yliopistoilla on jonkin verran yksittäisiä tekoälykursseja. Holopaisen mukaan tarjontaa työelämän tarpeisiin räätälöidyistä laajemmista opintokokonaisuuksista voisi kuitenkin olla enemmän.
– Tässä on ehkä ollut vähän tällainen muna-kana-ilmiö. Tarjontaa ei ole ollut hirveästi, mutta ei ole myöskään ollut sitä kysyntää, joten on jääty odottamaan, kumpi lähtee ensin liikkeelle, hän sanoo.
Holopainen uskoo, että parhaimmillaan Akavan ehdottama veroporkkana voisi toteutuessaan antaa sysäyksen maksullisen koulutustarjonnan laajentamiselle.
– Yliopistot voisivat tarjota työelämässä oleville niin sanottuja lyhyttutkintoja esimerkiksi tekoälyyn liittyen, Holopainen sanoo.
Unifi on jo pohtinut sisäisesti, miten tällaisia lyhyttutkintoja voitaisiin selkeyttää ja lisätä.