Keskustan sote-valiokuntalaiset: Perheiden toimivia lastenhoitoratkaisuja ei pidä rikkoa
Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmän kansanedustajat Hilkka Kemppi, Jouni Ovaska, Hanna-Leena Mattila ja Markku Siponen pitävät kotihoidon tuen niin sanotun Norjan mallin tavoitetta kotoutumisen vahvistamisesta kannatettavana.
Hallituksen esityksessä mennään heidän mukaansa kuitenkin tarpeettomasti pidemmälle ja puututaan samalla myös suomalaisten perheiden toimiviin lastenhoitoratkaisuihin.
Kotihoidon tuen saamiselle asetettaisiin lähtökohtaisesti kolmen vuoden Suomessa asumisen vaatimus. Se koskisi vain lain voimaantulon jälkeen Suomeen muuttavia. Samaan uudistukseen sisältyy kuitenkin kaikkia perheitä koskeva muutos.
Kotihoidon tukea maksettaisiin jatkossa vain lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Nykyisin lapsen pääasiallinen hoitaja voi olla myös esimerkiksi isovanhempi.
– Kotoutumisen edistäminen on tärkeä tavoite, mutta sen varjolla ei pidä vaikeuttaa tavallisten suomalaisperheiden arkea. Isovanhempien apu lastenhoidossa ei ole kotoutumisongelma. Nämä kaksi asiaa pitää pystyä erottamaan toisistaan, Kemppi painottaa nelikon tiedotteessa.
Kelan tietojen mukaan vuoden 2024 lopussa kotihoidon tukea maksettiin 920 lapsesta, joiden hoitajaksi oli ilmoitettu joku muu kuin lapsen vanhempi tai huoltaja. Monessa perheessä esimerkiksi isovanhempien apu tekee mahdolliseksi vanhempien työssäkäynnin ilman, että lapselle tarvitaan varhaiskasvatuspaikkaa.
– Mummon tai papan apu voi olla juuri se asia, joka mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin. On nurinkurista, jos hallitus samaan aikaan puhuu työllisyyden vahvistamisesta ja vaikeuttaa perheiden itse löytämiä ratkaisuja työn ja lastenhoidon yhdistämiseen, Ovaska sanoo.
Keskustan valiokuntaryhmä nostaa esiin myös perheet, joissa vanhemmat tekevät esimerkiksi vuorotyötä, osa-aikatyötä tai työskentelevät eri aikoina. Tällöin lapsen hoito voidaan järjestää vanhempien ja läheisten kesken ilman kokoaikaista varhaiskasvatuspaikkaa.
– Perheet tuntevat oman arkensa parhaiten. Jos lapsen hoito pystytään järjestämään turvallisesti vanhempien ja isovanhempien yhteistyöllä, yhteiskunnan ei pidä rakentaa sille uusia esteitä. Läheisten apu on voimavara, jota pitäisi arvostaa, Mattila toteaa.
Keskustan sote-valiokuntaryhmä muistuttaa, ettei kotihoidon tuen rajaaminen automaattisesti johda siihen, että vanhempi siirtyy työmarkkinoille ja lapsi varhaiskasvatukseen. Hallituksen omassakin vaikutusarviossa osa vanhemmista jäisi edelleen kotiin hoitamaan lastaan, mutta ilman kotihoidon tukea.
– Kotoutumista pitää edistää vaikuttavilla keinoilla. Jos perhe päättää tuen menettämisestä huolimatta hoitaa lapsen kotona, tavoiteltu vaikutus jää saavuttamatta ja seurauksena voi olla vain perheen toimeentulon heikkeneminen. Siksi muutosten vaikutukset perheisiin on arvioitava tarkasti, Siponen huomauttaa.
Kemppi, Ovaska, Mattila ja Siponen katsovat, että esitystä on korjattava eduskuntakäsittelyssä. Kotoutumista voidaan edistää ilman, että samalla kavennetaan kaikkien perheiden mahdollisuuksia järjestää pienten lasten hoito omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla.
– Perheiden joustavat lastenhoitoratkaisut ja isovanhempien sekä muiden läheisten apu on turvattava myös jatkossa, keskustan sote-valiokuntaryhmä linjaa.