Keskustan Lohi budjettiriihestä: Työllisyys jäi hoitamatta, velkalaiva kyntää vaarallisen syvällä

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi on harmissaan siitä, ettei Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi tuonut suurtyöttömyyden vakavuuteen nähden riittäviä uusia ratkaisuja. Hallitus kertoi riihen päätöksistä tiistai-iltana tiedotustilaisuudessaan.

Lohi muistuttaa, että hallitus asetti vaalikauden alussa tavoitteekseen 100 000 uutta työllistä, joiden avulla julkista taloutta oli määrä vahvistaa yli kahdella miljardilla eurolla.

Tilastokeskuksen trendiluvuilla työllisiä on kuitenkin nyt noin 70 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Suomen työttömyysaste on EU:n korkein, ja pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes 146 000, mikä ylittää 1990-luvun laman jälkeisen aiemman ennätyksen.

– Hallituksen olisi tullut uusilla toimenpiteillään varmistaa, että työttömyys saadaan laskuun. Toiveiden sijaan tämä vaatisi nyt määrätietoisia uusia päätöksiä, Lohi sanoo tiedotteessaan.

Hän huomauttaa, ettei alkanut talouskasvu ole vielä muuttunut uusiksi työpaikoiksi.

– Keskusta on esittänyt muun muassa nuorten työllisyystakuuta, työttömyysturvan suojaosan palauttamista ja ensimmäisen työntekijän sivukulujen puolittamista vuodeksi. Lisäksi työttömyysturvan maksuosuuksiin nykyisin kuluvia kuntien niin sanottuja sakkomaksuja pitäisi voida käyttää paikallisiin työllisyystoimiin, kuten palkkatukeen, starttirahaan ja koulutukseen, Lohi katsoo.

Lohen mukaan hallituksen päätös olla tekemättä uusia sopeutuspäätöksiä heikentää puolueiden yhteisen velkajarrun uskottavuutta. Hän muistuttaa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston ja Suomen Pankin varoittaneen Suomen riskistä rikkoa EU:n talouden tarkkailuluokan sääntöjä ensi vuonna.

– Uusien sopeutustoimien sijaan hallitus päätti kuitenkin pitää kiinni yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin. Yksinomaan tämä päätös vähentää verotuloja noin 842 miljoonalla eurolla vuodessa, Lohi harmittelee.

– On hallituspuolueilta ristiriitaista sopia 8–11 miljardin euron sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle ja tehdä oman kautensa loppukuukausina päätöksiä, jotka vievät julkista taloutta juuri päinvastaiseen suuntaan.

Lohi muistuttaa, että valtion budjettitalouden yhteenlasketut alijäämät nousevat vaalikauden ajalta nykyarvioiden mukaan ennätykselliseen noin 50 miljardiin euroon. Hallitusohjelman mukaiset taloustavoitteet jäävät siten saavuttamatta.

– Talouspolitiikan tulostaulu ei millään tavoin vastaa hallituskauden odotuksia ja lupauksia. Selvästi parempaan olisi pitänyt kyetä. Valtion talous jää nyt umpisurkeaan kuntoon. Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta budjettiriihi oli paha pettymys, Lohi toteaa.