Keskustan Mattila haluaa perhehoidosta vahvemman vaihtoehdon ikäihmisten hoivaan
Keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila vaatii, että ikäihmisten perhehoidosta tehdään nykyistä vahvempi ja aidosti saavutettava vaihtoehto kaikkialla Suomessa.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen linjasi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa, että puolue haluaa lisätä pieniä perhehoitoyksiköitä eri puolille maata. Mattila pitää linjausta erittäin tervetulleena.
– Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen, kodinomainen ja usein myös kustannuksiltaan järkevä tapa järjestää hoivaa. Se voi tarjota turvallisen vaihtoehdon silloin, kun yksin kotona asuminen ei enää onnistu, mutta ympärivuorokautista palveluasumista ei vielä tarvita, Mattila sanoo.
Mattila on johtanut keskustan perhehoitoa käsittelevää työryhmää. Työryhmä on tarkastellut keinoja, joilla niin ikäihmisten, lasten kuin muidenkin perhehoitoa tarvitsevien asemaa sekä perhehoitajien toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa.
Mattilan mukaan perhehoidon lisääminen ei onnistu pelkillä tavoitteilla, vaan tarvitaan käytännön uudistuksia.
– Meidän on huolehdittava siitä, että perhehoitajia löytyy ja että he myös jaksavat tärkeässä tehtävässään. Perhehoitajien palkkioiden on vastattava työn vaativuutta, tuen on oltava riittävää ja jokaisella perhehoitajalla tulee olla oma nimetty vastuutyöntekijä. Myös perhehoidon koordinointiin hyvinvointialueilla tarvitaan riittävät resurssit, Mattila painottaa.
Mattila nostaa esille myös lyhyt- ja osavuorokautisen perhehoidon mahdollisuudet. Perhehoitoa voidaan järjestää paitsi perhehoitajan kodissa myös hoidettavan omassa kodissa.
Perhehoito tarjoaa samalla yhden joustavan keinon omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Hoidettava voi viettää omaishoitajan vapaan ajan tutussa ja kodinomaisessa ympäristössä joko perhehoitajan luona tai omassa kodissaan.
– Omaishoitajan pitää voida pitää vapaansa hyvillä mielin tietäen, että läheinen on turvallisissa käsissä. Perhehoidolla voidaan tarjota tähän inhimillinen ja joustava vaihtoehto. Samalla tuetaan omaishoitajien jaksamista ja mahdollisuutta jatkaa arvokasta työtään, Mattila toteaa.
Mattilan mukaan erhehoidon vahvistamisella voi olla myös huomattava taloudellinen merkitys.
– Jos perhehoidolla pystytään oikea-aikaisesti vähentämään raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta, säästöpotentiaali voi valtakunnallisesti nousta pitkällä aikavälillä jopa satoihin miljooniin euroihin. Arvioissa on puhuttu mahdollisuudesta päästä parhaimmillaan noin puolen miljardin euron mittaluokkaan, hän toteaa.
– Taloushyöty on tärkeä, mutta perhehoitoa ei pidä kehittää vain säästökeinona. Lähtökohtana täytyy olla ikäihmisen hyvä ja turvallinen arki. Jos samalla pystymme vähentämään raskaampien palvelujen tarvetta ja hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua, hyöty on koko yhteiskunnalle merkittävä.