Sikarutto on sikataloutta laajempi ongelma, kansanedustaja varoittaa

Suomesta löytynyt afrikkalaista sikarutto ei uhkaa ainoastaan sikataloutta, vaan vaikutukset osuvat myös muuhun maatalouteen, metsätalouteen ja moneen muuhun yrittämiseen sekä ylipäätään elämiseen alueella, huomauttaa keskustan kansanedustaja Vesa Kallio.

– Nämä ovat jääneet liian vähälle huomiolle, hän sanoo.

Hän kirjoittaa aiheesta Suomenmaan blogissa.

Kallion mukaan kasvinviljelyn osalta taloudelliset vaikutukset niin yhteenlaskettuna kuin yksittäisille tiloille voivat rajoitusalueella olla jopa kohtalokkaita, mikäli tilat eivät pysty korjaamaan kypsymässä olevaa satoa tai sille ei ole ostajaa.

– Kuka uskaltaa jatkossa tehdä kylvöjä tai investointeja, jos nyt ei pystytä näiden tilojen toimintaa turvaamaan?

MTK:n tilastojen mukaan metsätalouden rahavirrat rajoitusalueella olivat viime vuonna reilusti yli 40 miljoonaa euroa. Tämä sisältää puun myynnistä, korjuusta ja kuljetuksesta muodostuvat eurot, mutta siihen voidaan lisätä vielä metsänhoidollisten töiden arvo.

Rajoitusten vaikutukset kertaantuvat myös edelleen muihin yrityksiin ja työntekijöihin. Sen seurauksena liikutaan ennalta arvaamattoman suurissa summissa. Nämä on otettava tarkastelussa myös huomioon, Kallio vaatii.

– Sikaruton leviämisen estämiseksi on tehtävä kaikki tarpeellinen, se on selvää. Kaikki tarpeellinen on tehtävä myös sen osalta, että itäinen Suomi ei ole jälleen kerran maksumiehenä asiassa, johon emme ole itse syyllisiä, Kallio sanoo.

Tartuntavyöhyke sijaitsee Virolahden, Miehikkälän ja Lappeenrannan kuntien alueella.

– Tämän asian politisoimiselle ei ole juurikaan tarvetta, mutta itäinen Suomi ansaitsee viimeistään nyt Suomen hallitukselta ja koko hallinnolta parempaa, mihin se tähän mennessä on kyennyt.