Olli Rehn huolissaan liiallisesta säästämisestä – kysynnän viriäminen kannattelisi taloutta ja työpaikkoja

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo olevansa keskuspankkiirina aina huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta. Koronakriisi on kuitenkin muuttanut tilapäisesti asetelmia.

–  Tässä ajankohtaisessa tilanteessa olen enemmän huolissani siitä, että piikinomaisesti kasvanut säästämisaste ehkäisee sellaistakin kulutusta, joka olisi hyvin perusteltua kotimaisen kysynnän kannalta, Rehn arvioi.

Hänen mukaansa yksityisen kulutuksen ja investointien viriäminen kannattelisi ja lisäisi talouskasvua. Kotimaisen kysynnän elpyminen vahvistaisi yritysten kykyä selviytyä koronakriisistä ja auttaisi ylläpitämään työpaikkoja.

Työllisyyden turvaaminen ja vahvistaminen on Rehnin mukaan tärkeää elpymisvaiheessa.

Hän huomauttaa, että kriisit ovat usein jättäneet pitkät jäljet yhteiskuntaan.

Rehn sanoo, että liikepankkien tarjoamat lyhennysvapaat asuntovelallisille ja yrityksille ovat olleet myös tärkeä osa kriisinhoitoa. Ne ovat turvanneet kotitalouksien ja yritysten kykyä selvitä yli kriisin pahimman vaiheen.

Koronakriisin akuutein vaihe alkaa olla ohi, ja katseet ovat siirtymässä tulevaan. Uhkana on kuitenkin koronapandemian toinen aalto.

–  Pahin ei ole toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan, Rehn painottaa.

Hänen mukaansa koronapandemia on muistutus siitä, että hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa.

Rehn korostaa, ettei koronakriisin varjolla ole syytä tehdä sellaisia pysyviä julkisten menojen lisäyksiä, jotka entisestään syventävät muutenkin mittavaa kestävyysvajetta.

Rehn varoittaa myös, että Suomen kustannuskilpailukyky uhkaa heikentyä uudelleen.

–  Sen vuoksi suomalaisilla työmarkkinoilla on näytön paikka myös elpymisvaiheessa, hän sanoo.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti viime viikolla lisätä pandemiaan liittyvää elvytystä kasvattamalla velkakirjojen osto-ohjelmaansa 600 miljardilla eurolla 1 350 miljardiin euroon.

EKP pidensi myös ohjelman kestoa ainakin kesäkuuhun 2021.

Rehn pitää keskuspankkien toimia nopeina ja mittavina. EKP:n osto-ohjelman kasvattaminen lisää paukkuja jopa 35 prosenttia, jos ostot toteutuvat täysimittaisesti.

Suomen Pankki on Rehnin mukaan ostanut myös suomalaisia yritystodistuksia osana sijoitustoimintaansa.

Koronapandemia on lisännyt tuntuvasti epävarmuutta talousennusteiden laadinnassa, kertoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Epävarmuus on tällä hetkellä suurempaa kuin finanssikriisin aikana runsaat kymmenen vuotta sitten.

–  Olemme laatineet poikkeuksellisesti perusennusteen lisäksi vaihtoehtoisia skenaarioita Suomen talouden kehityksestä, Obstbaum kertoo.

Suomen Pankin perusennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna noin 7 prosenttia.

Vaihtoehtoisten ennusteiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa.

Nopea toipuminen ei Obstbaumin mukaan näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin ennen pandemiakriisiä. Perusennusteessa talouden odotetaan kasvavan noin kolme prosenttia sekä vuotena 2021 että 2022.

Perusennuste perustuu oletukseen, että rokote koronavirusta vastaan saadaan markkinoille ensi vuoden puolivälissä.

–  Pelkkä rajoitustoimien purkaminen ei palauta taloudellista aktiviteettia, vaan olemme koronakevään kuluessa huomanneet, että huoli taloudesta ja terveydestä vaikuttaa hyvin paljon kuluttajien käyttäytymiseen, Obstbaum kertoo.

Hänen mukaansa Suomen talous ei selviä koronakriisistä ilman pysyviä vaurioita. Kaikki yritykset eivät selviä kriisistä huolimatta tukitoimenpiteistä.

–  Osa työttömyyden noususta jää pysyväksi, Obstbaum ennustaa.

Hänen mukaansa kotimainen kysyntä ja vienti supistuvat tänä vuonna jyrkästi ja ainoastaan julkinen talous pehmentää pudotusta hieman.