Tulorekisterin tiedot valjastetaan työllisyyden hoitoon – tavoitteena räätälöidyt palvelut ja vähemmän lomakerallia
Hallituksen esitys tulorekisterin käytön laajentamisesta työvoimapalveluissa sai kiitosta eduskunnalta asian lähetekeskustelussa.
Työministeri Matias Marttisen (kok.) esittelemän lakimuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä vaikuttavammat ja yksilöllisemmät työllisyyspalvelut.
Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Muutoksen myötä työvoimaviranomaiset saisivat laajemmat oikeudet käsitellä asiakkaidensa tulotietoja palvelujen toimeenpanoa, seurantaa ja kehittämistä varten.
Kansanedustajat yli hallitus-oppositiorajan pitivät lakiesitystä erittäin tarpeellisena ja myönteisenä vaikeassa työllisyystilanteessa.
Lauri Lyly (sd.) viittasi tuoreisiin tilastoihin, joiden mukaan Suomessa on 333 000 työtöntä työnhakijaa ja laajennetun työttömyyden piirissä kaikkiaan 424 000 ihmistä. Hän kantoi erityistä huolta pitkäaikaistyöttömyydestä.
– Erityisen huolestuttava tieto on tässä se, että pitkäaikaistyöttömien, yli kaksi vuotta työttömänä olleiden, osuus on kasvanut 25 prosentilla.
Myös edustaja Aki Lindén (sd.) nosti esiin Turun työllisyysalueelta kuulemansa pysäyttävät tiedot, joiden mukaan alueella on jopa 3 000 yli kymmenen vuotta työttömänä ollutta henkilöä.
Lindén peräänkuulutti terveystarkastusten merkitystä, sillä ryhmässä on paljon niitä, joiden terveys tai koulutus ei mahdollista työntekoa.
Lisäksi demariedustaja hämmästeli sitä, että vain noin 2,5 prosenttia työllisyysalueen henkilötyövoimaresurssista näytti menevän aktiiviseen työpaikkojen etsimiseen loppuosan kuluessa hallinnointiin.
Keskustan Hannu Hoskonen muistutti pitkäaikaistyöttömyyden inhimillisistä murhenäytelmistä ja toivoi byrokraattisten esteiden purkamista, jotta osatyökykyisetkin voisivat työllistyä joustavammin esimerkiksi sesonkiluonteisiin töihin.
Työministeri Marttinen myönsi järjestelmän nykyiset valuviat ja korosti norminpurun välttämättömyyttä.
– Vastaavasti olen myös sanonut julkisuuteen, että minusta meidän järjestelmässä on kyllä sellainen ihan selkeä valuvika, että työttömiä työnhakijoita jopa valvotaan, jopa kytätään aika tarkasti.
Esimerkkinä tästä Marttinen mainitsi lainsäädäntömuutoksen, jonka ansiosta avoimen korkeakoulun opintoja ei jatkossa tarvitse enää rekisteröidä tai ilmoittaa työvoimaviranomaiselle.
Ministeri vakuutti olevansa sitoutunut purkamaan byrokratiaa pala kerrallaan, jotta asiantuntijoiden työaika voitaisiin käyttää raportoinnin sijaan ihmisten aitoon kohtaamiseen ja palvelemiseen.
Asia lähti mietinnölle työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.