Datakeskusten lisäsähkön tarpeen kattaminen tuulivoimalla ei olisi "tavatonta", arvioidaan Fingridistä

Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa Suomessa moninkertaisesti lähivuosien aikana. Tuulimyllyjä tarvittaisiin asiantuntijan arvion mukaan joitakin satoja lisää kattamaan kasvanut tarve.

Alan toimialajärjestö Datakeskusteollisuus arvioi mediatilaisuudessaan tiistaina, että vuonna 2030 datakeskusten osuuden kaikesta sähkönkulutuksesta on 5–6 prosenttia. Viime vuoden lopussa datakeskusten sähkönkulutus oli 2,3 prosenttia. Arvio perustuu tiedossa oleviin lopullisiin investointipäätöksiin.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin johtava asiantuntija Risto Kuusi sanoo, että Datakeskusteollisuuden arvio voi osoittautua jopa liian maltilliseksi.

– Investointipäätöksiä on julkisuuteen viestitty isommassakin mittakaavassa kuin mihin Datakeskusteollisuuden arviot perustuvat. Julkisuudessa esitettyihin investointipäätöstietoihin perustuen osuus voisi kasvaa noin kymmenen prosentin tasolle, Kuusi sanoo STT:lle.

Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikolan mukaan tähän tasoon ei ole mitenkään mahdollista päästä.

Datakeskusteollisuuden mukaan tällä hetkellä Suomeen on rakenteilla 18 suurta datakeskusta. Lisäksi joukko muita keskuksia on suunnitteilla.

Kuusen mukaan Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa puhtaan ja edullisen sähkön tuotantoa, ennen kaikkea maatuulivoimaa, mutta jossain määrin myös aurinkovoimaa.

– Koska aurinko- ja tuulivoiman vaihteleva tuotanto ja datakeskusten sähkönkulutus ei aina ajoitu samoihin hetkiin, on tärkeää olla myös sähkövarastoja, kuten akkuja.

Lisäksi tarvitaan säätövoimaa, jota tarjoavat esimerkiksi vesivoimalat, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ja moottorivoimalaitokset.

Uusiutuvat energiamuodot ovat Kuusen mukaan käytännössä realistisin tapa tuottaa datakeskusten tarvitsema lisäsähkö tulevina vuosina. Ydinvoimalainvestointien tuotantokustannukset ovat tällä hetkellä hyvin korkeat eivätkä ne ole riittävän nopeita.

Tuulivoiman lisääminen niin, että se energiavarastojen ja säätövoiman tukemana kattaisi datakeskusten tarvitseman osuuden sähköstä, ei olisi Kuusen mukaan ”mitenkään tavatonta”.

– Esimerkiksi kymmenen prosenttia Suomen vuosittaisesta sähkönkäytöstä vastaisi noin 3 000–3 500:aa megawattia tuulivoimaa. Kovimpana kasvuvuonna Suomeen on yhden vuoden aikana rakennettu noin 2 500 megawattia uutta tuulivoimaa.

Yksittäinen tuulimylly tuottaa Kuusen mukaan noin seitsemän megawattia, joten tuulimyllyjä tarvittaisiin tämän laskelman mukaan noin 430–500. Vastaavasti viiden prosentin osuudella laskettuna tuulimyllyjä tarvittaisiin tästä puolet.

Datakeskusteollisuus toppuuttelee vertailuja vaikkapa Irlantiin, jossa datakeskukset ovat laittaneet sähköverkon todella koville, mikä taas on nostanut sähkön hintaa paikallisesti.

– Suomi ei ole millään tavoin samassa tilanteessa Irlannin kanssa eikä ole menossakaan sinne, Poikola sanoo.

Irlannissa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta on jo yli viidenneksen kokonaiskulutuksesta.

Sähkön hintaan vaikuttaa se, mihin hintaan on mahdollista rakentaa uutta tuotantoa. Toiseksi vaikuttaa se, että rakennetaanko uutta tuotantoa riittävästi ja oikea-aikaisesti.

– Tässä suhteessa olisi tärkeää, että suuret uudet sähkönkäyttäjät, mukaan lukien datakeskukset, tekisivät sellaisia sähkönhankintasopimuksia, jotka mahdollistavat uuden sähköntuotannon rakentamisen, Kuusi sanoo.