Kansalaisten saataville tullee ensi vuonna sovellus, joka varoittaa iImavaarasta

Sisäministeriö on saanut hyvään vauhtiin uuden, ilmavaarasta varoittavan sovelluksen valmistelutyön. Varoituksia olisi kaivattu viimeksi viikonloppuna, jolloin Suomeen putosi kaksi droonia, yksi Luumäelle ja toinen Kouvolan pohjoispuolelle.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti tiistaina tiedotustilaisuudessa, että jatkossa erityistä painoa pitää panna sekä viranomaisten keskinäisen että kansalaisille suunnatun viestinnän toimivuuteen.

Uusi ilmavaarasta varoittava ominaisuus tulee aikanaan osaksi jo nyt käytössä olevaa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellusta, ja se on tarkoitettu nimenomaan sotilaallisesta vaarasta varoittamiseen.

– Rahoitus hankkeelle saatiin jo viime vuonna. Sovelluksen käytännön kehitystyö alkaa lähiaikoina ja sovelluksen pitäisi olla pilottivaiheessa tulevan vuoden alussa. kertoo pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen.

Pilottivaiheessa sovellus ei vielä ole kaikkien käytössä, mutta valmiina ja kaikkien kansalaisten saatavilla uuden sovelluksen pitäisi olla viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä.

– Totta kai kuitenkin pyrimme saamaan sovelluksen käyttöön mahdollisimman nopeasti, Hiltunen vakuuttaa.

Hanke toteutetaan EU-rahoituksella, ja myös muut EU-maat voivat hyödyntää Suomen kehittämistyön tuloksia.

Sovelluksen kehittämisessä on hyödynnetty oppeja Ukrainasta, missä väestön varoittamiseen käytetään juuri erilaisia mobiilisovelluksia.

Hälytys uhkaavasta ilmavaarasta tulee tulevaisuudessa myös 112-sovelluksen kautta. Lisäksi sisäministeriössä on käynnissä kehityshanke tekstiviestipohjaisen vaaratiedotejärjestelmän käyttöönottamiseksi.

Uusi sovellus on lähtökohtaisesti suunniteltu juuri sotilaallisiin tilanteisiin.

– Se on tarkoitettu varoittamaan juuri drooni-, ohjus- tai lentokoneuhasta, jossa suojautumiseen käytettävissä oleva aika on hyvin lyhyt. Lähtökohtanahan meillä on kaikessa vaaratiedottamisessa, että sitä tehdään mahdollisimman monikanavaisesti. Tämä on yksi ominaisuus lisää siihen.

Hiltunen ei halua lähteä spekuloimaan sillä, olisiko kehitystyö pitänyt aloittaa jo aikaisemmin.

– Ainahan se parempi olisi, jos asiat olisivat valmiina, kun niitä tarvitaan. On kuitenkin todella hyvä asia, että meillä on nyt tämä kehitystyö käynnissä ja asiaan saadaan ratkaisu.

Hiltusella ei ole tiedossa, että muissakaan Pohjoismaissa olisi vielä käytössä tällaista järjestelmää.