Tutkimusjohtaja Hyppönen Suomen alueelle harhautuneista drooneista: Tehokkaita ja vaarallisia
Droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiin erikoistuneen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ei pidä erityisen yllättävänä sitä, että Ukrainan drooneja harhautuu myös Suomen puolelle.
Hän huomauttaa STT:lle, että Ukraina on käyttänyt Venäjälle suunnatuissa iskuissaan jopa kymmeniä drooneja kerrallaan ja niitä on aiemminkin harhautunut ohi kohteestaan.
Hyppösen mukaan harhautuminen voi johtua esimerkiksi siitä, että drooni saa pienen osuman, kun sitä yritetään ampua alas. Silloin se ei välttämättä pysty enää ohjaamaan itseään. Toinen mahdollinen syy voi olla elektroninen häirintä esimerkiksi gps-järjestelmien sijaintitietojen väärentämisellä.
– Todennäköistä on, että näissä nyt Suomeen lentäneissä drooneissa on ollut käytössä vain tällainen koordinaatio-ohjaus, eli ne pyrkivät lentämään tiettyyn karttapisteeseen. Ja jos navigaatio ei toimi syystä tai toisesta, niin silloin ne päätyvät väärään paikkaan.
Puolustusministeriö on kertonut, että Kaakkois-Suomessa tapahtui sunnuntaiaamuna epäilty alueloukkaus miehittämättömillä lennokeilla. Yksi drooni putosi maahan Kouvolan pohjoispuolella ja toinen itäpuolella.
Ilmavoimien mukaan ainakin toinen lennokki on tunnistettu ukrainalaiseksi AN196-drooniksi. Hyppönen kertoo, että kyse on Antonov-yhtiön valmistamasta miehittämättömästä lennokista, joka on kooltaan noin puolet pienestä lentokoneesta, kuten kaksipaikkaisesta Cessnasta.
– Se kykenee lentämään aika pitkiä matkoja, 1 000–1 500 kilometriä. Nopeudet ovat aika pieniä, ehkä 200 kilometriä tunnissa. Ja se kykenee kantamaan mukanaan aika merkittävän määrän räjähdysaihetta, 50–75 kiloa ainakin.
Kantama on siis niin pitkä, että se pystyy lentämään Ukrainasta Suomeen asti. Hyppönen uskoo, että näin on myös tapahtunut.
Hän uskoo myös, että drooneilla on ollut mukanaan räjähteitä. Venäjä on käyttänyt hyökkäyksissään myös räjähteettömiä drooneja sitoakseen niillä ilmatorjuntaa. Hyppönen huomauttaa, että Ukraina ei ole niinkään tällaista taktiikkaa käyttänyt.
– AN196 sinänsä on melko kallis drooniksi. Eli en usko, että he lennättäisivät niitä tyhjänä. Uskon, että jokainen näihin Suomenlahden öljykohteisiin lähetetty AN196 on ollut kova drooni.
Sunnuntaina kerrottiin, että Suomi ei ampunut ilmatilassaan olleita drooneja alas. Hyppösen mukaan ne tulevat alas lopulta omia aikojaan, kun polttoaine loppuu.
Hän sanoo, että suurilla räjähdelasteilla varustetut droonit ovat hyvin vaarallisia, jos ne sattuvat päätymään asutetuille alueille. Hän huomauttaa, että kun samanlaisilla drooneilla on isketty öljyjalostamoihin, yksi yksittäinen drooni on sytyttänyt öljyvaraston tuleen.
– Siinä on aika paksut terässeinät ympärillä, eli tämä kykenee läpäisemään merkittävän määrän metallia räjähtäessään. Kun videoita katsoo, niin se räjähdyspilvikin on melkomoisen suuri. Nämä ovat tehokkaita ja vaarallisia drooneja.