Valtonen: Erimielisyydet Hormuzinsalmen operaatiosta tuskin johtavat Yhdysvaltojen vetäytymiseen Natosta

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei usko, että erimielisyydet Hormuzinsalmen operaatiosta johtavat Yhdysvaltojen vetäytymiseen Natosta.

Yhdysvaltojen suuret Nato-liittolaiset Britannia ja Saksa ilmaisivat maanantaina, etteivät ne ole innostuneita tarjoamaan Yhdysvalloille sotilaallista apua Hormuzinsalmen avaamiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti aikaisemmin Financial Timesin haastattelussa, että sotilasliitto Natolla on edessään synkkä tulevaisuus, jos liittolaismaat eivät auta Yhdysvaltoja Hormuzinsalmen avaamisessa.

– En usko, että Yhdysvallat on vetäytymässä Natosta, kävi miten kävi. Päinvastoin Nato suojelee myös Yhdysvaltain ydinintressejä ja Yhdysvallat on kaikin mahdollisin tavoin sitoutunut paitsi Naton olemassaoloon myös viidenteen artiklaan, Valtonen sanoi EU:n ulkoministerikokouksessa Brysselissä.

Naton viides artikla velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata.

Valtonen muistutti, että Nato ei ole Iranin sodassa osapuoli. Hän painotti, että Nato on puolustusliitto eikä näin ollen aloita sotia. Valtonen korosti myös, että Nato keskittyy ensisijaisesti Pohjois-Atlantin turvallisuuteen.

Tästä huolimatta Nato-maat aikovat Valtosen mukaan tarkastella, minkälaisia turvaamistoimia Hormuzinsalmen alueelle voitaisiin mahdollisesti järjestää.

Valtosen mukaan Suomella ei ole kovinkaan paljon liikeneviä suorituskykyjä Hormuzinsalmen operaatioon osallistumiseksi. Suomen prioriteettina on Valtosen mukaan Naton kokonaisvaltainen turvaaminen.

– Erityisesti Itämeren alue on meille paitsi omakohtaisesti myös Naton kannalta strateginen polttopiste, ja sen vuoksi mitään liikeneviä suorituskykyjä ei kovinkaan paljon ole, Valtonen sanoi.

Valtosen mukaan Suomella ei vielä ole kantaa mahdolliseen Hormuzinsalmen operaatioon osallistumisesta.

– Selvitämme nyt sitä, minkälaisia operaatioita mahdollisesti lähdetään rakentamaan ja laajennetaanko Aspides-operaatiota, jossa Suomi on esikuntaupseereilla mukana, Valtonen kertoi.

Aspides on EU:n sotilasoperaatio Punaisellamerellä, Intian valtamerellä ja Persianlahdella. Operaation tavoitteena on vapaan merenkulun turvaaminen, ja se käynnistettiin suojaamaan kaupallista laivaliikennettä huthien hyökkäyksiltä Jemenin rannikolla.

Valtosen mukaan EU:n ulkoministerikokouksessa käytiin laajaa keskustelua Hormuzinsalmen tilanteesta. Jäsenmaiden puheenvuoroista oli havaittavissa Valtosen mukaan vahva näkemys siitä, että Iranin sota ei ole Naton sota.

Saapuessaan ulkoministerikokoukseen Valtonen muistutti, että Suomen on huolehdittava Suomen kannalta elintärkeän merenkulun sujuvuudesta Itämerellä, minkä lisäksi Suomella on huolehdittavaan yli 1 300 kilometrin maaraja Venäjän kanssa.

– Suurin osa meidän sotilaallisista kyvykkyyksistämme on siellä tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa, Valtonen sanoi.

– Me koordinoimme asiaa tarkasti yhdessä partnereidemme ja liittolaistemme kanssa, mutta tällä hetkellä se ei ole ensimmäinen prioriteettimme.

Lähes kaikki Valtoselle esitetyt kysymykset koskivat Lähi-itää ja Hormuzinsalmea, mutta hänen mukaansa ulkoministerikokouksen pääaihe on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Valtonen painotti, että Ukraina on suurin aktiivinen sotanäyttämö EU:n lähialueilla.

– Valitettavasti näyttää siltä, että Venäjän meille ja muulle vapaalle maailmalle aiheuttama uhka ei ole menossa mihinkään, Valtonen sanoi.

Valtosen mukaan Iranin sodassa kaikkien päätavoitteena pitäisi olla paluu neuvottelupöytään. Hän painotti, että Iran ei saa saada käyttöönsä ydinasetta ja sen on lopetettava hyökkäykset naapurimaihinsa ja kunnioitettava kansalaistensa perusoikeuksia.

Valtonen piti valitettavana, että hyökkäyssotaa käyvä Venäjä hyötyy massiivisesti Iranin sodasta muun muassa öljyn ja maakaasun hinnannousun myötä.

Hänen mukaansa Venäjä hyötyy myös siitä, että maailman poliittinen huomio kohdistuu nyt Lähi-itään Ukrainan sodan sijasta. Samalla Venäjä hyötyy siitä, että Ukrainan kipeästi tarvitsemia ilmapuolustusaseita tarvitaan nyt laajassa mitassa myös Lähi-idässä.

Valtonen patisti EU-maita tiukentamaan Venäjän vastaisia pakotteita muun muassa meripalveluiden kiellolla. Se kieltäisi EU:ssa toimivilta yrityksiltä kaikenlaisten venäläistä raakaöljyä kuljettavien tankkereiden palvelemisen.

– Me näemme jo, että Venäjän talous on murenemassa, joten nyt olisi oikea aika tämän aggression lopettamiselle, Valtonen painotti.