Irania seuraavat toimittajat eivät usko USA:n apuun – "Tälläkään kertaa hallinto ei anna ihmisille poliittista vapautta"
Irania läheltä seuraavat toimittajat ovat huolissaan seurauksista, jos Yhdysvallat päättää käyttää sotavoimaa Iranissa.
Presidentti Donald Trump on puhunut mielenosoittajien auttamisesta, mutta STT:n haastattelemat toimittajat eivät usko väliintulosta seuraavan hyvää.
Iranin vuoden 2022 mielenosoituksista kirjan kirjoittaneen toimittaja Binar Mustafan mielestä ulkovaltojen tai Yhdysvaltojen väliintulon mahdollisuus ovat jo nyt heikentäneet mielenosoituksia.
Puheet mahdollisista iskuista sekä Iranin oppositiopuolueiden keskuudessa käydyt keskustelut aseellisiin taisteluihin ryhtymisestä antavat Iranin hallitukselle syyn tukahduttaa mielenosoituksia vieläkin väkivaltaisemmin, Mustafa sanoo.
– Ihmiset kamppailevat eloonjäämisestä, vapaudesta ja leivästä. He eivät silti ajattele, että se saisi tapahtua ihan millä tavalla tahansa, Suomessa asuva Binar sanoo.
Iran on ollut vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen tiukan islamilainen tasavalta. Ylintä valtaa käyttää uskonnollinen johtaja.
Nykyinen johtaja ajatollah Ali Khamenei on 86-vuotias ja ollut maan johdossa vuodesta 1989. Hallinto on erittäin epäsuosittu erityisesti nuorten keskuudessa.
Irania oli ennen nykyisiä mielenosoituksia ravistellut jo useampi kriisi muutaman vuoden sisään: vuonna 2022 iranilaisnaisen Mahsa Aminin kuolemasta leimahtaneet mielenosoitusaallot sekä viime kesäkuussa käyty ”12 päivän sota”, jossa Israel Yhdysvaltojen avulla iski vajaan kahden viikon ajan Iraniin ja sen ydinlaitoksiin.
Venezuelan, Irakin tai Afganistanin esimerkit siitä, miten voi käydä, kun Yhdysvallat ryhtyy vallanvaihto-operaatioon, eivät ole kannustavia, Mustafa sanoo.
– Yhdysvallat on aina jättänyt Lähi-idässäkin jälkeensä verilöylyjä ja terrorismia. — Vuonna 1979 vallankumouksessa ihmiset halusivat vain päästä monarkiasta eroon ajattelematta seurauksia. Tänä päivänä ihmisille on tärkeää olla itse mukana vallankumouksessa ja tulevan hallinnon rakentamisessa.

Reilut kaksi viikkoa sitten alkaneet mellakat roihahtivat kauppiaiden rauhanomaisesta mielenilmauksesta Iranin valuutan tomanin arvon romahtamisen ja vuosikymmenien talousvaikeuksien takia.
Mellakat muuttuivat verilöylyksi, kun hallinto esti kansalaisilta pääsyn internetiin ja alkoi pimennon suojissa vastata mielenosoituksiin kovalla väkivallalla.
Ihmisoikeusjärjestöjen eri arvioiden mukaan mukaan mahdollisesti jopa satoja ihmisiä on kuollut. Radio Libertylle puhunut silminnäkijä kuvaili viikonloppua pääkaupungissa Teheranissa ”sotatantereeksi”.
Vallan vaihtumista on kuitenkin turha odottaa, sanoo vuosikymmeniä Irania seurannut iranilais-amerikkalainen toimittaja Borzou Daragahi Turkin Istanbulista.
Daragahin mielestä vallan vaihtumista ei saavuteta pelkillä ilmaiskuilla ja Trumpin voimannäytöllä, joita Yhdysvalloilta voisi olla hänestä odotettavissa, vaan maahan pitäisi lähettää joukkoja. Lisäksi Iranilla pitäisi olla ulkomailla kunnollinen oppositio ja varjohallitus.
Iranin hallinto ei hänestä ole niin heikko kuin miltä ulkopuolelta voi näyttää, vaan se pystyy yhä tukahduttamaan vastarinnan väkivallalla ja puolisotilaallisilla joukoilla.
– 12 päivän sota ei auttanut toisinajattelijoita. Itse asiassa (Israelin ja Yhdysvaltojen) iskut antoivat hallinnolle uuden tekosyyn iskeä kovemmin vastustajia vastaan, Daragahi sanoo.
– Myöskään tämänkertaiset protestit eivät ole olleet niin laajoja kuin mitä tarvittaisiin vallan vaihtumiseen. Niissä ei ole mukana tarpeeksi suurta osaa väestöstä, eikä ole mitään merkkejä siitä, että asevoimissa tai Iranin poliittisessa eliitissä olisi säröjä, Daragahi sanoo.
Myös Binar Mustafa sanoo pitävänsä vallan vaihtumista Iranissa lähiaikoina epätodennäköisenä. Hallinto voi joutua kuitenkin perääntymään joissain asioissa, hän sanoo.

Daragahi vertaa tilannetta vuoden 2009 niin kutsuttuun vihreään vallankumoukseen, jolloin paljon laajempi osa Iranin väestöstä sekä merkittäviä politiikkoja oli mukana protestoimassa.
Daragahin mielestä vallanvaihdon mahdollisuus oli tuolloin lähempänä kuin nyt. Tuolloin tosin ei vaadittu suoraan vallanvaihdosta vaan uudistuksia.
Olisi kuitenkin väärin sanoa, ettei mielenosoituksilla saavuteta mitään. Esimerkiksi vuonna 2022 alkaneet huivipakkoa ja viranomaisten mielivaltaa vastustaneet mielenosoitukset saivat aikaan sen, että huivipakko on käytännössä poistunut ja niin kutsuttu siveyspoliisi lakkautettu.
Vain vielä kuukausi sitten Iranista levisi sosiaalisessa mediassa videoita kaduilla nuorten järjestämistä uhmahenkisistä bileistä, joissa soitettiin musiikkia ja naiset tanssivat ilman huivia.
– Tälläkään kertaa hallinto ei anna ihmisille poliittista vapautta, mutta jotain, jolla toivotaan, että ihmiset olisivat tyytyväisiä eivätkä menisi taas kaduille, hän uskoo.
Iranin johto on lisäksi jalkauttanut kaduille omia kannattajiaan. Maanantaina kaduilla tuettiin hallitusta ainakin muutamassa kaupungissa, kertoi Al-Jazeera.
Al-Jazeeran paikalla olevan toimittajan mukaan Iranin hallitus on kannustanut ihmisiä liittymään tukimielenosoituksiin.
Iskulauseissa vaadittiin Radio Libertyn mukaan ”Yhdysvaltojen ja Israelin terrorismin” tuomitsemista.