Väitös: Halpa perustutkimus paljastaa kohonneen aivoinfarktiriskin
Alttius aivoinfarktille, sydämen vajaatoiminnalle ja jopa kuolemalle saattaa olla tunnistettavissa sydänfilmiä (EKG) tulkitsemalla.
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tämä halpa perustutkimus paransi yksilöllistä riskiarviota.
Eteisvärinälle tyypilliset oireet, kuten tykyttelytuntemus ja hengenahdistus, ovat seurausta sydämen eteisten nopeasta ja epätasaisesta supistumisesta rytmihäiriön aikana. Sama mekanismi voi altistaa verihyytymien muodostumiselle, mikä voi johtaa aivoinfarktiin tai pahimmillaan kuolemaan.
Vaikka aivoinfarktiriskin tiedetään olevan viisinkertainen eteisvärinää sairastavilla, jää osa potilaista silti ilman ongelmaan puuttuvaa verenohennuslääkitystä.
– Hoito aloitetaan, mikäli potilaalla todetaan myös muita riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia tai korkea ikä. Riskiarvio perustuukin kattavaan sairaushistorian selvittämiseen, minkä vuoksi se saattaa helposti jäädä epätäydelliseksi, selittää väitöskirjatutkija Arto Relander tiedotteessa.
Relander havaitsi, että aivoinfarktin sairastaneiden potilaiden EKG:ssä eteisten toimintaa kuvaava P-aalto oli muita useammin poikkeava. P-aallon muutoksiin liittyvä aivotapahtumariski oli jopa nelinkertainen riippumatta muista altistavista tekijöistä.
Yhtä vahva alttius haittatapahtumille havaittiin myös niillä potilailla, joilta perinteiset riskitekijät puuttuivat.
– Perinteisesti EKG on ollut olennainen työkalu lähinnä rytmihäiriöiden, sydänkohtausten ja kammioiden toimintahäiriöiden diagnostiikassa. Jatkossa eteisten aktivaation tarkastelu voisi kuitenkin auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidosta eniten, toteaa Relander.
EKG on jokaisen lääkärin hallitsema perustutkimus.
Väitöskirjatutkija Arto Relander
Alkuvaiheessa eteisvärinä esiintyy lyhyinä ja satunnaisina kohtauksina, jotka vähitellen pidentyvät ja ilmaantuvat tiheämmin. Oireita voidaan hoitaa sykettä hidastavalla lääkityksellä tai palauttamalla normaali rytmi sydäniskurilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että rytmi ei kuitenkaan normalisoitunut tai eteisvärinä palasi nopeasti niillä potilailla, joiden P-aalto oli poikkeava. Vastaavasti näiden potilaiden kohdalla rytmiä myös yritettiin palauttaa useammin.
– Sydänfilmin hyödyntäminen voisi auttaa välttämään vaativien toimenpiteiden yrittämistä niiden kohdalla, jotka eivät niistä edes hyötyisi, Relander huomauttaa.
Eteisvärinä on yleensä ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus. Ajan myötä esimerkiksi korkea verenpaine muokkaa sydänlihaksen rakennetta ja toimintaa altistaen eteisvärinälle sekä sen komplikaatioille.
Sydänlihaksen korvautuminen jäykistävällä sidekudoksella on erityisen nopeaa ohutseinäisissä eteisissä, minkä vuoksi kuormitus saattaakin näkyä P-aallossa ennen muiden ongelmien kehittymistä.
EKG:n tarjoaman informaation parempi hyödyntäminen eteisvärinää sairastavien kohdalla voisi auttaa välttämään turhia toimenpiteitä ja vähentää vakavia haittatapahtumia.
– EKG on jokaisen lääkärin hallitsema perustutkimus. Tulevaisuudessa sen avulla voitaisiin tunnistaa suurentunut alttius eteisvärinän kehittymiselle ja ohjata riskipotilaat tarkempaan seurantaan. Näin hoito pääsisi alkamaan ajoissa, arvioi Relander.