Onko se jarru vai sittenkin turvavyö? Vasemmistoliitto repi ainoana puolueena paperin velkaantumisen hillinnästä
Seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäjillä on valittavanaan erilaisia puolueiden tarjoamia velkajarruja, jotka ovat periaatteessa yhtä kireitä, mutta vaikuttavat ehkä eri asioihin eri tavoin ja erilaisin painotuksin.
Perussuomalaisten Jani Mäkelän johtama velkajarruryhmä esitteli aikaansaannoksiaan eduskunnan valtiosalissa sen jälkeen, kun paperi oli saanut kuittauksen sovussa mukana olevilta eduskuntaryhmiltä. Ulkopuolelle jäi vain vasemmistoliitto, joka ei hyväksy EU:n vaatimuksia pidemmälle menevää talouden sopeutusta.
Mäkelän ryhmän paperissa julkiyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi ensimmäisessä vaiheessa enintään EU:n vaatimat 60 prosenttia ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttia. Tavoitteita seuraamaan perustetaan parlamentaarinen ryhmä.
Suurimman eduskuntaryhmän kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Jukka Kopra luonnehti saavutusta historialliseksi.
– Tämä on päivä, jolloin järki palasi suomalaiseen talouspolitiikkaan, hän luonnehti.
Kopran mukaan velkajarru lisää politiikkaan myös avoimuutta ja rehellisyyttä.
– Enää ei voi luvata yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Nyt pitää jatkossa perustella, miten talouden yhtälö toimii, jos hallitusohjelmassa tai vaalilupauksissa jotain lupaillaan. Eli velkajarru tietyllä tavalla erottaa vastuunkantajat velkojen kasaajista.
Suurimman oppositioryhmän SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi SDP:n sitoutuneen vastuulliseen julkisen talouden hoitoon.
– Meille oli tärkeää, että tähän kyettiin rakentamaan sisään tämä niin sanottu SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin esittämä Ruotsin malli, eli parlamentaarisesti puolueet yhdessä sopivat siitä talouden tasapainottamistarpeesta. Ja näin ollen kulloinkin vaalien alla päästään keskustelemaan enempi niistä keinoista, joilla taloutta kestävästi hoidetaan.
Tuppurainen näki, että Mäkelän ryhmässä ei rakennettu mitään jäykkää velkajarrua, vaan järkevä talouden ohjausjärjestelmä.
Demariryhmyri arvioi, että velkasopu tulee muuttamaan suomalaista poliittista keskustelua parempaan suuntaan.
– Koska tässähän tuodaan puolueet yhteisen tavoitteen taakse. Mutta keinoista pitää kunkin kertoa oma versionsa ja tuoda selkeästi äänestäjille arvioitavaksi. Suomessa on ollut tapana käydä ennen vaaleja eräänlaista huutokauppaa, kuka on suurin sopeuttaja. Ja on helposti jäänyt kovien lukujen taakse, millä tavalla tähän päästään.
Tuppuraisen mukaan nyt puolueet joutuvat kertomaan, millä rakennemuutoksilla, millaisella tulosopeutuksella ja minkälaisilla menosäästöillä tavoitteeseen päästään.
– Se kertoo kyllä myös poliittisista vaihtoehdoista äänestäjille nykyistä selkeämmin.
Keskustan Markus Lohi näki, että Suomen velkaongelma on yhteinen, ja yhdessä se pitää myös ratkoa. Hän sanoi keskustan puhuneen jo pari vuotta tarpeesta laatia yli hallituskausien ja hallitus-oppositiorajojen menevää suunnitelmaa, jolla Suomi viedään kestävälle talouden tielle.
– Kansalliset reunaehdot ja rajoitukset astuvat voimaan vasta 2030-luvulla. Ja sen takia ehkä kaikista tärkeintä on se, että pystyimme parlamentaarisesti tässä työryhmässä sopimaan niistä menettelyistä, jotka astuvat voimaan välittömästi, parlamentaarisista neuvotteluista joilla lähdetään rakentamaan nyt sinne 2030-luvulle siltaa kestävän talouden uralle.
Vihreiden Saara Hyrkkö totesi, että jatkossakin järjen käyttö on Suomessa sallittua ja jopa suotavaa esimerkiksi erilaisten kriisien iskiessä. Hyrkön mukaan jäykän jarrun sijaan kyseessä on pikemminkin ”talouden turvavyö”.
– Näiden neuvottelujen myötä hallituksen alkuperäistä, jäykkää ja ylikireää mallia on muokattu merkittävästi.
Hyrkön mukaan vihreille ensisijainen vaihtoehto olisi ollut tyytyä EU-vaatimuksiin ilman kansallista lisäsääntelyä.
– Mutta kun kävi selväksi, että tällainen vaihtoehto ei suurten puolueiden vastustuksen takia ole mahdollinen, niin ollaan pyritty vaikuttamaan loppuun saakka sen puolesta, että saataisiin mahdollisimman tolkullinen malli Suomeen.
Ainoana sovun ulkopuolelle jääneen vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoi, ettei hänen puolueellaan ole saavutetuilla luvuilla mahdollisuuksia olla mukana.
– Kansallinen, EU-sääntelyä kireämpi lisäsääntely vaikeuttaa suhdanteisiin vastaamista ja tulee edellyttämään tiukempaa sopeutusta kuin EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat jo itsessään kireät.
Koskela ihmetteli väitteitä, joiden mukaan kansallinen velkajarru ei edellyttäisi EU-vaatimuksia tiukempaa sopeutusta.
– Taustamateriaalin mukaan näin ei ole, ja jos olisikin, lisäsääntelykin olisi silloin tarpeetonta. Eli nyt se on pahimmillaan taloudelle vahingollista. Tämä velkajarru on joko tarpeeton tai sitten se on tarpeettoman vahingollinen, Koskela summasi.
Koskela arvosteli myös sitä, että eduskunnan jo olemassa olevan budjettiprosessin päälle lisätään painavaa talouspoliittista valtaa käyttävä uusi parlamentaarinen ryhmä.
– Tämä roolitus on epäselvä, ja minun mielestäni on myös demokratianäkökulmasta haasteellinen kokonaisuus, että työryhmällä on näin vahva mandaatti vaikuttaa talouspolitiikkaan, jonka tulee olla vaalituloksen määrittämä.
Koskela sanoi vasemmistoliiton olevan kuitenkin mukana ryhmässä.
– Mutta tälle parlamentaariselle ryhmälle annettavaa painoarvoa kyllä rohkenen duubioida, hän totesi.