Päätös avata koulut toukokuussa saa rehtoreilta täystyrmäyksen – “Eniten huolettaa, että jäävätkö koulusta pois juuri ne lapset, keitä olemme eniten kannatelleet etäopiskelun aikana"

Hallituksen päätös avata koulut kahdeksi viikoksi toukokuun 14. päivän jälkeen laittaa Suomenmaan haastattelemien rehtoreiden mukaan koulujen toimivat käytännöt täysin sekaisin. Päätös aiheuttaa heidän mielestään enemmän haittaa kuin hyötyä.

Järvenpään Harjulan koulun rehtorin Tarja Edryn mukaan lähiopetukseen palaaminen niin lyhyeksi aikaa vaikeuttaa eritoten niiden oppilaiden kohtaamista, joilla on kotona tai koulunkäynnissä haasteita. Edry pelkää, että osa heistä jää kesälomalle eikä palaa kouluun.

Etäkouluarki ehdittiin Edryn mukaan saada kouluissa toimivaksi. Harjulan koulussa kaikkiin oppilaisiin saatiin yhteys, kuraattorit toimivat etänä ja kontaktit lastensuojeluun olivat kunnossa. Opettajien tietoisuus lasten kotioloista oli etäyhteyksien vuoksi jopa normaalia paremmalla tolalla.

– Nyt koulujen arki mullistuu täysin opetusministeriön ja THL:n antamien ohjeiden vuoksi. Jos joku kuvittelee, että voisimme kaiken sen keskellä kuroa umpeen jotain menetettyä, niin se ei tule onnistumaan näin lyhyessä ajassa.

Eniten haasteita kouluissa aiheuttavat juuri ministeriön ja THL:n antamat ohjeet.

Kuusamon Rukan yhtenäisen peruskoulun rehtorin Ulla Parviaisen mukaan haaveet normaalista koulunkäynnistä voidaan unohtaa saman tien.

Alakoulun puolella ohjeiden kanssa selvitään jotenkuten, mutta yläkoulujen puolella koulunkäynnistä tulee “yhtä hulabaloota”.

– Esimerkiksi ohje siitä, että yhden ryhmän kanssa työskentelee vain yksi aikuinen, murtaa aineenopettajajärjestelmän täysin. Valinnaisia aineitakaan ei voida järjestää normaalisti, Parviainen sanoo.

Ongelmia aiheuttavat myös ohjeet, että opetusta hajautetaan pienempiin ryhmiin ja kaikki koulujen tyhjät tilat otetaan käyttöön.

– Itkisin tälle ehdotukselle, jos se ei naurattaisi niin paljon. Ei meillä ole mitään tyhjiä tiloja. Joku ehdotti kirjaston hyödyntämistä, mutta lähin sellainen on 26 kilometrin päässä.

Rukan koulussa 80 prosenttia oppilaista kulkee koulussa koulukyydeillä. Sen järjestäminen aiheuttaa päänvaivaa, kun kontakteja tulisi välttää ja suurin osa kuljetusalan yritysten työntekijöistä on lomautettuina.

– Meidän koulukyydeistä osan hoitaa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, mutta heiltäkin tuli juuri viestiä, etteivät he ehkä pysty laittamaan kahdeksi viikoksi koulukyydityksiä toimimaan.

Järvenpään Harjulan koulussa oppilaita joudutaan hajauttamaan moniin eri tiloihin pitkin kaupunkia. Koulu toimii jo valmiiksi väistötiloissa.

Osa henkilökunnasta ei pääse töihin, sillä he kuuluvat riskiryhmiin. Sijaisia ei kuitenkaan saa palkata, sillä kaupungilla on menossa yt-neuvottelut taloustilanteen vuoksi.

 – Tätä sekamelskaa me sitten koitamme hoitaa entistä pienemmän henkilökunnan voimin. Käytännössä yksi opettaja joutuu juoksemaan eri oppilasryhmien väliä ja tarkastamaan, että homma toimii jotenkuten. Mistään normaalista koulunkäynnistä ei voida puhua, Edry sanoo.

– Tulen suosittelemaan omalle porukalleni ulkona opiskelemista näiden lukuisten turvallisuusvaateiden vuoksi. Emme pysty noudattamaan niitä sisätiloissa.

Edrylle on ehtinyt tulla hallituksen keskiviikkoiltaisen tiedotustilaisuuden jälkeen runsaasti poissaoloanomuksia lasten vanhemmilta. 

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osa oppilaista aloittaa kesäloman paljon muita aikaisemmin, sillä hallitus kielsi etäopiskelun järjestämisen. Eniten huolettaa se, että jäävätkö koulusta pois juuri ne lapset, keitä olemme eniten kannatelleet tämän etäopiskelun aikana, Edry pohtii.

Sekä Edry että Parviainen korostavat ymmärtävänsä hyvin, ettei yhteiskuntaa voida pitää loputtomiin kiinni. Koulutkin on pakko avata ennemmin tai myöhemmin.

Edryn mukaan koulujen avaamiseen suhtauduttaisiin ihan eri tavalla, jos kyse olisi pidemmästä ajasta kuin kahdesta viikosta.

– Eurooppalaisilla kouluilla on ihan eri tilanne, kun siellä koulu jatkuu pitkään kesäkuun puolelle. Me joudumme nyt tekemään ihan valtavan työn kahden viikon takia ja seuraukset eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset.

Kouluun paluu syksyllä olisi Edryn mukaan ollut järkevämpää, sillä poikkeusjärjestelyjä oltaisiin voitu suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisemmin.

Parviainen korostaa, että koulut selviävät haastavasta tilanteesta. Opettajat tulevat hänen mukaansa “venymään ja paukkumaan” kuten aina ennenkin haasteiden edessä.

– Haastavaa aikaa tämä tulee kuitenkin olemaan, sillä kaikki menee sekaisin niin lyhyeksi aikaa. Opettajat loivat hyvin nopeasti toimivan etäkoulusysteemin. Sillä olisi ollut järkevämpää mennä lukukausi loppuun.