Lääkkeiden saatavuuden ongelmat moninkertaistuivat – katkos toimituksessa kestää tavallisesti liki kolme kuukautta
Häiriöt lääkkeiden toimituksissa ovat lisääntyneet voimakkaasti. Myyntilupien haltijat ilmoittivat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle viime vuonna yli 1 200 saatavuushäiriötä. Vielä vuonna 2011 ilmoituksia tuli alle sata.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean jaostopäällikkö Johanna Linnolahti sanoo, että saatavuushäiriöt ovat painottuneet viime aikoina esimerkiksi verenpainelääkkeisiin.
Pulaa on ollut myös eräistä ehkäisypillereistä, mielialalääkkeistä, ihotautivoiteista ja kipulääkkeistä.
Tänä vuonna saatavuushäiriöstä ilmoitettiin viime viikon maanantaihin mennessä 912 kertaa. Fimean mukaan yksittäisen tuotteen saatavuushäiriöt kestivät vuosina 2017–2018 keskimäärin 84 vuorokautta eli vajaat kolme kuukautta.
Apteekeissa puuttuva lääke pyritään korvaamaan rinnakkaisvalmisteella tai rinnakkaistuontivalmisteella, Fimean jaostopäällikkö Pirjo Rosenberg sanoo.
Lisätyötä aiheuttavat erityisesti tilanteet, joissa myös korvaavat tuotteet loppuvat kysynnän siirtyessä niihin. Tällöin potilas joudutaan lähettämään takaisin lääkärille toisen lääkkeen määräämistä varten.
Fimean mukaan tilanteet, joissa mitään korvaavaa hoitoa ei olisi ollut tarjolla puutuvan lääkkeen tilalle, eivät ole mainittavasti lisääntyneet.
– Vakavat ongelmat ovat harvinaisia, mutta sattuessaan yksittäiselle potilaalle tilanteet voivat olla todella ongelmallisia, Rosenberg toteaa.
Apteekkariliiton keväällä tekemän selvityksen mukaan 98 prosenttiin resepteistä lääke löytyy edelleen heti apteekin varastosta.
Myyntiluvallisia lääkkeitä on Suomen markkinoilla Fimean mukaan noin 10 000, ja erilaisia pakkauskokoja on yhteensä 60 000. Ilmoitus saatavuushäiriöstä tehdään tietyn pakkauskoon loppuessa.
Linnolahden mukaan lääkkeiden saatavuusongelmat voivat johtua monenlaisista syistä. Mikään lääkeryhmä ole vapaa ongelmista.
Häiriöitä lisää tuotantoketjun hajautuminen, jossa lääkkeen tuotanto valmiiksi tuotteeksi on riippuvainen monista tekijöistä. Toisaalta keskeisen raaka-aineen tuotanto saattaa olla keskittynyt vain yhteen tai muutamaan lähteeseen, joiden häiriöt tuovat ongelmia lukuisille valmistajille.
Häiriöitä on Fimean mukaan esiintynyt erityisesti pitkään markkinoilla olleissa valmisteissa. Ilmiö saattaa johtua siitä, että patenteista vapaat valmisteet ovat hyvin hintakilpailtuja.
Kustannusten alentamiseksi tuotanto saatetaan keskittää isoille alihankkijoille. Riski häiriöihin lisääntyy, jos kaikki markkinoilla olevat lääkkeet valmistetaan samassa tuotantolaitoksessa.
– Kun lääke tulee ensimmäistä kertaa markkinoille, riskienhallintaa tehdään hyvin tarkkaan. Sitten kun ollaan vanhoja toimijoita, kuvitellaan että joku muu hoitaa, koska rinnakkaisvalmisteita on markkinoilla paljon, Linnolahti sanoo.
Suomessa näkyvät saatavuushäiriöt ovat kytköksissä Euroopan lääkemarkkinoihin.
Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta huomauttaa, että yksi EU-tasolla tehtävistä toimista voisi olla pakkausselosteiden kielivaatimusten lieventäminen tarvittaessa. Seloste tulee nykyisin olla lääkkeen mukana suomeksi ja ruotsiksi.
– Usein on tilanne, ettei lääke ole lopussa, mutta suomenkielisiä pakkauksia ei ole. Nykyaikaisessa tuotantoympäristössä se aiheuttaa aika paljon ongelmia, Rinta huomauttaa.
Suomessa on Rinnan mukaan vähemmän saatavuusongelmia kuin muissa maissa, sillä häiriöihin on varauduttu kansallisella lainsäädännöllä. Lääketeollisuus haluaisi kuitenkin uudistaa lääkkeiden velvoitevarastointia koskevan lain.
Rinnan mukaan tiettyjä lääkkeitä varastoidaan häiriöiden varalle tarpeettoman suuria määriä, kun taas pienemmän varastoinnin velvoitetta voitaisiin joidenkin tuotteiden kannalta harkita lisättäväksi.
Esimerkiksi eräitä antibiootteja on pidettävä varastossa kymmenen kuukauden käyttöä vastaava määrä.
Nopeampana ratkaisuna saatavuusongelmien aiheuttamaan vaivaan olisi tietojärjestelmä, josta lääkäri reseptiä kirjoittaessaan näkisi, mitä lääkkeitä on saatavissa. Järjestelmä on kehityksen alla.