Muoviveroa harkitaan lisätuloksi EU:lle – ministerikokousta johtava Lintilä ei usko vielä läpimurtoihin
Löytyisikö muoviverosta tilkettä EU:n kutistuvaan budjettiin, joka tarvitsee tekohengitystä Britannian lähdön jälkeen?
Tätä pohditaan tänään Brysselissä EU:n valtiovarainministerien kokouksessa, jota johtaa suomalaisministeri Mika Lintilä (kesk.).
EU:n budjettiin tarvittaisiin brexitin takia paikkausta uusista tuloista, mutta päätös ei Lintilän mukaan näytä helpolta.
Komissio on ehdottanut, että EU:lle kanavoitaisiin tuloja esimerkiksi kierrättämättömän muovin verosta, yhtenäisestä yhteisöveropohjasta tai päästökauppajärjestelmästä.
Mikään näistä kolmesta ei ole saanut taakseen vaadittavaa, yksimielistä tukea, Lintilä kertoi ennen kokousta.
Tiistaina ministereiden odotetaan haarukoivan uusia ideoita.
Ranska on pitänyt esillä esimerkiksi hiiliveroa EU:n rajoille ja benelux-maat lentoveroa.
– Suomi vetää puheenjohtajan linjaa eli mikäli tällaisia (ideoita) tulee, arvioidaan onko niille riittävästi kannatusta. Pitää muistaa, että päätös vaatii yksimielisyyden, Lintilä sanoi Brysselissä.
Hän ei uskonut läpimurtoihin uusien ajatusten suhteen.
– Kaikki tietävät, että paine on kova brexitin takia ja muutenkin toiveita budjetin suhteen olisi. Mutta kyllä se tiukkaa tulee olemaan.
Kierrättämättömän muovin vero näyttää Lintilän mukaan tällä hetkellä todennäköisimmältä.
Samaan aikaan Euroopassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen lentopolttoaineen verottamisen puolesta.
Aloite vaatii, että komissio esittää jäsenmaille lentopolttoaineen (kerosiini) verottamista.
Kansalaisaloitteen alulle panijoiden mielestä lentoliikenne hyötyy epäreilusta veroedusta, vaikka toimialan päästöt kasvavat.
Aloite otetaan käsittelyyn, jos se saa taakseen miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä maasta. Nimien pitää olla kasassa 10. toukokuuta 2020 mennessä.
Komission mukaan lentoliikenteen suorat päästöt ovat noin kolme prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Julkisuuteen vuotaneen raportin mukaan lentokerosiinin veron minimitasollaan arvioidaan nostavan lippujen hintoja kymmenellä prosentilla.
Raportista toukokuussa uutisoineen Financial Timesin mukaan matkustajien määrän arvioitaisiin vähenevän 11 prosentilla.