Gaza pakottaa EU:n valinnan eteen – asiantuntijalla kaksi skenaariota
EU:lla on nyt edessään päätös: aikooko se todella toimia Gazan puolesta vai jäädä edelleen seuraamaan tilannetta sivusta. Näin arvioi STT:lle Israelin ja EU:n suhteisiin perehtynyt asiantuntija Martin Konecny European Middle East Project -järjestöstä.
EU:n ulkoministereiden on määrä keskustella EU:n ja Israelin välisestä assosiaatiosopimuksesta ensi viikon maanantaina pidettävässä ulkoministerikokouksessa. EU ilmoitti toukokuussa aloittavansa sopimuksen tarkastelun Hollannin tekemän aloitteen jälkeen.
Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, onko Israel rikkonut muun muassa EU:n ja Israelin kauppaa koskevan sopimuksen ihmisoikeuksia koskevaa pykälää.
Konecnyn mukaan on selvää, että Israel on näin tehnyt. Siksi EU:n on nyt päätettävä, miten se aikoo toimia.
– Tällä hetkellä on kaksi skenaariota. Niistä ensimmäinen on se, että EU ei tee mitään ja jatkaa dialogia Israelin kanssa, mitä on tehty jo tähänkin asti ja mikä ei ole tuottanut mitään tuloksia.
Toinen vaihtoehto olisi, että EU jäädyttää sopimuksen kaupankäyntiä koskevan osion. Toisin kuin koko sopimuksen jäädyttäminen, kauppaosion jäädyttäminen vaatisi vain jäsenmaiden määräenemmistön, ei kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä, Konecny sanoo.
Tämä ei päättäisi kaupankäyntiä, mutta se tekisi kaupankäynnistä Israelille huomattavasti hintavampaa. Sopimus on Israelille EU:ta merkittävämpi, sillä EU on Israelin suurin kauppakumppani.
Lisäksi EU voisi estää Israelin pääsyn EU:n merkittävään Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan, joka on ollut Israelille hyvin tärkeä. Monet Israelin yliopistot ja yritykset ovat osallistuneet ohjelmaan.
– Ohjelmassa on ollut mukana kiistanalaisia hankkeita, jotka linkittyvät israelilaisiin ase- ja puolustusalan yhtiöihin, Konecny sanoo.
Hankkeista on kertonut muun muassa ranskalaislehti Le Monde.
Ruotsi on vaatinut, että EU seuraisi muun muassa Britannian ja Norjan esimerkkiä ja asettaisi pakotteita Israelin ministereille.
– Ongelma on se, että pakotteet vaativat yksimielisyyden. En usko, että esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orban ikinä hyväksyisi niitä. Uskon, että Ruotsikin on tästä tietoinen. Joten jos jäsenvaltiot todella haluavat saada jotain aikaan, tämä tuskin on oikea tapa edetä, Konecny sanoo.
Siksi jäsenmaiden pitäisikin keskittyä määräenemmistöllä hyväksyttäviin kauppatoimiin.
EU käy kauppaa myös Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden ja siirtokuntien kanssa, vaikka Israelin siirtokunnat palestiinalaisalueilla on todettu kansainvälisen oikeuden vastaisiksi.
Viimeisen EU-ulkoministerikokouksen jälkeen Israel ilmoitti jälleen yli 22 uuden siirtokunnan perustamisesta palestiinalaisalueille.
– Puhumme kahden valtion mallista, mutta miten se voidaan ottaa tosissaan, kun käymme samalla kauppaa siirtokuntien kanssa, joiden tarkoituksena on itsessään tehdä kahden valtion mallista mahdoton?
Jäsenmaiden lisäksi assosisaatiosopimuksen kohtalo riippuu EU-komission tahdosta. Assosiaatiosopimuksen arviointia on johtanut EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas.
Kuitenkin myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenilla on valtaa asiassa. Konecnyn mukaan von der Leyen on suhtautunut pitkään Israeliin myötämielisesti.
– Hän tuomitsi – täysin oikeutusti – Hamasin tekemän iskun Israeliin lokakuussa 2023. Sen jälkeen hän on kuitenkin ollut varsin vaitonainen, vaikka kymmeniä tuhansia palestiinalaisia on surmattu.
Viime aikoina von der Leyenin retoriikassa on kuitenkin tapahtunut tiukentumista. Hän kuvasi Israelin voimankäytön Gazassa olevan suhteetonta ja iskujen siviilejä vastaan ”inhottavia”.
– Mutta on iso kysymys, johtaako tämä halukkuuteen toimia Israelin ja EU:n välisessä suhteessa.
Myös EU-parlamentin on määrä keskustella tällä viikolla Gazasta. Monen suomalaismepin mukaan EU:n tulisi puuttua tiukemmin Israelin toimiin.
– Tämä on EU:lle myös uskottavuuskysymys. Aika monet ulkopuoliset tahot, esimerkiksi Afrikan maat, ovat kysyneet, miksi vaaditte Afrikkaa liittymään Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mutta ette tee mitään Israelin suhteen, sanoi demarimeppi Eero Heinäluoma toimittajatapaamisessa.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo totesi, että jos jokin muu maa toimisi kuten Israel tällä hetkellä, sille olisi jo asetettu pakotteita.
– Assosiaatiosopimus olisi pitänyt jäädyttää jo aikoja sitten.
Myös kokoomuksen meppi Pekka Toveri sanoi, että EU:n pitäisi toimia voimakkaammin asiassa.
Ilmassa on ollut spekulointia siitä, voisiko Ranska tunnustaa Palestiinan valtion tänä kesänä. Spekulaatiot kiihtyivät sen jälkeen, kun Ranskan oli tarkoitus isännöidä yhdessä Saudi-Arabian kanssa tänään YK:n Palestiina-konferenssia.
Konferenssia päätettiin kuitenkin lykätä turvallisuuteen liittyvistä syistä sen jälkeen, kun Israel käynnisti iskut Iraniin.
Kahden valtion ratkaisuun keskittyvän kokouksen on ajateltu olevan Ranskan mahdollisuus tunnustaa Palestiina. Tämä olisi voinut innostaa myös muita EU-maita tekemään saman toimenpiteen.
Konecny arvioi jo ennen kokouksen lykkääntymistä, ettei Ranska välttämättä tunnusta Palestiinaa kokouksessa. Kokous voi kuitenkin olla mahdollisuus esitellä konkreettisia toimenpiteitä kahden valtion mallin puolesta.
Israelin suurin tukija on Yhdysvallat. Siksi EU:n sisällä on myös kuultu puhetta, etteivät EU:n toimet yksinään joka tapauksessa riittäisi vaikuttamaan Israeliin.
Konecnyn mukaan EU:n ei kuitenkaan tulisi käyttää Yhdysvaltojen toimimattomuutta tekosyynä olla painostamatta Israelia.
– Myös Euroopan vipuvoima on merkittävä. Minusta tuntuu, että päättäjät etsivät usein tekosyitä olla toimimatta sanomalla, ettei EU:n vaikutusvalta ole yhtä suurta kuin Yhdysvaltojen. Näitä argumentteja ei kuitenkaan ole kuultu esimerkiksi EU:n Venäjä-pakotteiden kohdalla.
Hän sanoo kaikkien kyllä tiedostavan, että pakotteilla on aina rajallinen vaikutus.
– Mutta esimerkiksi Venäjän kohdalla EU ei epäröi hetkeäkään asettaa pakotteita, vaikka ne eivät ole saaneet Vladimir Putinia muuttamaan toimintaansa.
Hän uskoo, että assosiaatiosopimuksen kaupankäyntiä koskevan pykälän jäädyttämisellä olisi suuri vaikutus Israelin sisäiseen keskusteluun.
– Me olemme Israelin suurin kauppakumppani. Joten tämä olisi todella iso asia ja sillä voisi olla merkittävä vaikutus.
Konecny huomauttaa, että jäsenmaat voivat toimia myös itsenäisesti, jos EU ei saa toimia aikaan.
– Esimerkki tästä on Irlanti, joka on ilmoittanut aloittaneensa valmistelut kieltääkseen siirtokuntatuotteiden kaupankäynnin.
Samalla kun hallitukset empivät toimia, katsovat monet EU:n kansalaiset Israelin toimia yhä kriittisemmin. Tutkimuslaitos Pew Research Centerin viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan kansalaisten enemmistö monissa EU-maissa – kuten Ranskassa, Saksassa ja Puolassa – suhtautuu Israeliin vähintään jonkin verran kriittisesti.
Tutkimusyritys YouGovin kyselyn mukaan Länsi-Euroopassa kansalaisten näkemykset Israelia kohtaan ovat kriittisempiä kuin koskaan ennen yrityksen kyselyissä.
Myös Lääkärit ilman rajoja vaati maanantaina Brysselissä pitämässään tiedotustilaisuudessa EU:ta toimimaan viimein Gazan siviilien suojelemiseksi.
Järjestön mukaan EU on luopunut poliittisesta johtajuudestaan Gazan suhteen, mikä on antanut Israelille mahdollisuuden jatkaa palestiinalaisten tappamista Gazassa täysin rangaistuksetta.
– Työntekijöidemme mukaan tilanne on pahempi kuin helvetti maan päällä. Israelin joukot ovat tuhonneet Gazan kodit, sairaalat, kaupat, vesi- ja sähkölinjat ja tiet, järjestön pääsihteeri Christopher Lockyear sanoi.
Gazan terveysministeriön mukaan Israelin iskuissa on kuollut lähes 55 000 ihmistä sitten lokakuun 2023. Tämän lisäksi Israel on avoimesti puhunut palestiinalaisten pakkosiirroista Gazasta, mikä olisi sotarikos.