Tutkija: Los Angelesin mielenosoittajat saattavat tahtomattaan pelata Trumpin pussiin
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa vastaan mieltään osoittavat saattavat tahtomattaan pelata presidentin pussiin protestien äityessä väkivaltaisiksi. Näin STT:lle arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Paperittomiin siirtolaisiin kohdistettuja ratsioita vastustavat mielenosoitukset alkoivat Los Angelesissa viime viikolla ja useita ihmisiä on otettu kiinni.
Mielenosoittajat sytyttivät sunnuntaina useita autoja tuleen ja poliisi käytti mielenosoittajia vastaan tainnutus- ja savukranaatteja väkijoukon katkaistua liikenteen moottoritiellä. Myös San Franciscossa järjestetyt tukimielenilmaukset äityivät sunnuntaina väkivaltaisiksi ja johtivat kiinniottoihin.
Lindénin mukaan Trumpin hallinto pääsee kutomaan tarinaa, jossa mielenosoitukset ovat osoitus siitä, miten laittomasti maahan tuleminen uhkaa yhteiskuntarauhaa.
– Trumpin hallinnolle on edullista korostaa tätä väkivaltaa. Hän (Trump) levittää kaikkein väkivaltaisimmista välikohtauksista kuvattua materiaalia omissa kanavissaan.
Trump määräsi viikonloppuna 2 000 kansalliskaartin jäsentä vastaamaan Los Angelesin alueella kiihtyviin mielenilmauksiin.
Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom on kritisoinut määräystä ja kertonut aikovansa haastaa Trumpin hallinnon oikeuteen kansalliskaartin lähettämisestä. Kuvernöörin kanslian mukaan noin 300 kansalliskaartin sotilasta saapui Los Angelesiin sunnuntaina.
– Paikalliset lainvalvontaviranomaiset eivät tarvinneet apua. Trump lähetti joukkoja joka tapauksessa – luomaan kaaosta ja väkivaltaa, kuvernööri kirjoitti viestipalvelu X:ssä sunnuntaina.
Newsom on vedonnut ihmisiin, jotta mielenosoitukset pysyisivät rauhanomaisina.
Lindénistä on mahdotonta sanoa, tarvittiinko levottomuuksien hillitsemiseksi todella kansalliskaartin jäseniä. Hänestä on kuitenkin selvää, että Trumpille se oli hyödyllinen peliliike.
– Mitä enemmän siellä tapahtuu väkivaltaa ja ilkivaltaa, sitä enemmän Trump ja hänen tukijansa saavat välineitä oman tarinansa vahvistamiseen, Lindén kertoo.
Lindénin mukaan Trumpille kyse on tärkeästä poliittista taistelusta kahden eri tarinan välillä.
Trumpin hallinnon näkemyksen mukaan demokraatit ovat epäonnistuneet maahanmuuttopolitiikassa ja nyt tehdään toimia tilanteen korjaamiseksi. Kilpailevan tarinan eli mielenosoittajien näkemyksen mukaan Trumpin hallinto pyrkii romuttamaan Yhdysvaltojen demokratiaa ja ottamaan askeleita kohti diktatuuria.
Siirtolaisratsiat ovat osa Trumpin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Trumpin hallinto on lähtenyt hyvin näyttävästi luomaan mielikuvaa, että nyt tehdään ennenäkemättömiä toimia laittoman maahanmuuton kitkemiseksi.
Paljonko on oikeasti saatu aikaan, riippuu Lindénin mukaan siitä, keneltä kysyy. Mutta se, missä selkeästi on onnistuttu, on pelon ilmapiirin luominen.
– Erityisesti laittomasti maassa oleskelevista monet ovat voimakkaan pelon vallassa. Mutta muutkin kuin maassa laittomasti oleskelevat pelkäävät. Trumpin hallinto on käyttänyt esimerkiksi tatuointeja perusteluna ottaa joitain ihmisiä kiinni.
Voimakas pelon ilmapiiri on Lindénin mukaan vaikuttanut kahdelle eri tavalla. Osa ei uskalla osoittaa mieltään, mutta osalla on tullut raja vastaan ja he ovat valmiita osoittamaan mieltään mahdollisista seuraamuksista huolimatta.
– Todella tulenarka tilanne, joka voi kehittyä monenlaiseen suuntaan, hän arvioi.
Lindénin mukaan mielenosoitusten laajuus ja väkivaltaisuus vaikuttavat siihen, miten tilanne tästä kehittyy.
Jos mielenosoitukset jatkuvat rauhallisempina, Trumpin tarina saattaa heiketä, mutta jos väkivaltaisuus lisääntyy, vahvistanee se Trumpin narratiivia. Oma selkeä eskalaationsa olisi armeijan käyttäminen levottomuuksien hillitsemiseen.
On mahdollista, että Trumpin maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä tyytymättömyys kanavoituu liikehdinnäksi, joka leviää muihinkin osavaltioihin. Mitä väkivaltaisempia mielenosoituksista kehkeytyy, sitä epätodennäköisempää tämä kuitenkin on, Lindén arvioi.