Kaikki puolueet ovat antaneet vastauksensa hallitustunnustelijalle – täsmentävät keskustelut alkavat loppuviikosta
Kaikki puolueet ovat nyt julkaisseet vastauksensa hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyksiin.
Kaikki puolueet ovat valmiita lähtemään SDP:n johtamaan enemmistöhallitukseen, mutta tietyin kynnyskysymyksin.
Viimeisenä muista puolueista vastauksensa antoi kokoomus. Sen vastaukset ovat kiinnostavia, sillä toistaiseksi vahvin veikkaus hallituspohjaksi on ollut sinipuna vihreillä ja RKP:llä ryyditettynä.
Kokoomus heittikin heti pöytään kolmetoista kynnyskysymystä mahdolliselle hallitusyhteistyölle.
Kokoomus vaatii muun muassa, että hallituksen on sitouduttava päätöksiin, joilla asiantuntija-arvioiden mukaan varmistetaan vähintään 75 prosentin työllisyysaste 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä.
Työllisyystavoitteen saavuttamista tarkastellaan vuosittain, ja lisätoimista sovitaan tarvittaessa. Lisäksi työ- ja eläketulon verotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen, eikä yrittämisen verotusta tule kiristää.
Kokoomuksen sote-linjakin on tuttu. Kynnyskysymyksessään hallitukselle puolue vaatii, että sote-palveluiden kehittäminen ja saatavuuden parantaminen aloitetaan heti nykylainsäädännön pohjalta muun muassa hoitotakuuta kiristämällä ja palveluseteleiden käyttöä lisäämällä.
Tarpeettomia hallintorakenteita ei sen mielestä pidä luoda.
Perussuomalaisilla kynnyskysymyksiä oli kolme. Se nimeää ehdokseen muun muassa sen, että hallituksen on tunnustettava etenkin humanitäärisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle.
Puolueen mielestä hallituksen on myös pyrittävä määrätietoisesti vähentämään haitallista maahanmuuttoa.
Perussuomalaiset vaatii myös, ettei kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.
Lisäksi pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan, puolue katsoo.
Vihreät ja keskusta julkistivat vastauksensa jo eilen.
Vasemmistoliitto listaa hallitukseen osallistumiselle seitsemän kynnyskysymystä. Puolue vaatii muun muassa, että hallitus tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa, pidättäytyy heikentämästä perusturvaa ja purkaa niin sanotun aktiivimallin.
Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta vasemmistoliitto sanoo tekevänsä puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa hallitusneuvotteluiden lopputuloksen perusteella.
Rökäletappion vaaleissa kärsinyt keskusta katsoo vastauksessaan, että ensisijaisesti hallitusvaihtoehdot on tunnusteltava vaalivoittajien kesken.
Keskusta antoi kuitenkin kymmenen kynnyskysymystä SDP:n johtamaan enemmistöhallitukseen osallistumiselle. Joukossa ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen 18 maakunnan pohjalta ja maakuntien tekeminen monialaisiksi.
Myös vihreillä oli muutamia kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumiselle. Puolue ei esimerkiksi halua osallistua hallitukseen, joka edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä YK:n, EU:n tai Pohjoismaiden tasolla.
RKP:lle keskeisiä kysymyksiä ovat Suomen avoimuus ja kansainvälisyys, kaksikielisyys, yrittäjämyönteisyys, ihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, ilmastonmuutoksen torjuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen kestävän talouden pohjalta, RKP linjaa vastaustensa saatesanoissa.
Puolue vastaa haluavansa olla mukana toiminta- ja yhteistyökykyisessä hallituksessa, jossa vallitsee luottamus hallituskumppanien välillä ja jossa hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelman toteuttamiseen koko hallituskauden ajaksi.
Viime kädessä RKP ratkaisee osallistumisensa uuteen hallitukseen hallitusohjelmakokonaisuuden perusteella.
Kristillisdemokraatit nimeää yhdeksi kynnyskysymyksistään sen, ettei lainsäädännön sukupuolikäsitystä tule muuttaa ilmoitusluonteiseen itsemääräytymiseen perustuvaksi. Puolue nostaisi hallitusneuvotteluissa esille erityisesti vaalilain uudistamisen.