Demokratiaa ei parane ottaa itsestäänselvyytenä, muistuttaa presidentti Niinistö – "Kuppikuntiin pirstoutuminen heikentäisi myös turvallisuuttamme"
Presidentti Sauli Niinistö muistuttaa, että demokratiaa ei parane ottaa itsestäänselvyytenä 2000-luvullakaan. Niinistö puhui vaalikauden päättäjäisissä eduskunnassa ja nosti esiin Suomen sata vuotta sitten vahvistetun hallitusmuodon.
Niinistö huomautti, että valtiosäännön katkeamaton voimassaolo läpi 1900-luvun on kansainvälisesti harvinaista. Hänen mukaansa demokratiassa tarvitaan mielipide-eroja, mutta erimielisyyksien ei saa antaa ajaa ihmisiä erilleen.
– Kuppikuntiin pirstoutuminen heikentäisi myös turvallisuuttamme. Yhdessä toimiminen vaatii kanssaihmisten kunnioitusta. Ei yksinomaan näin vaalien alla, vaan sekä politiikan että muun elämän arjessa, kaikkina aikoina, Niinistö sanoi.
Presidentti esitti myös huolen kasvavasta epävarmuudesta eli siitä, että usko sopimuksiin ja kansainvälisiin järjestöihin on koetuksella.
– Pahaa tahtovilla verkostoilla ja yksilöillä on uudenlaisia kykyjä ja keinoja vahingoittaa muita. Tällaisessa maailmassa hyvän on oltava luja. Tähän on nyt alettu havahtua kaikkialla Euroopassa, Niinistö sanoi.
Niinistö ei maininnut uhkia nimeltä tai tarkentanut puheessaan, mihin hän viittasi pahaa tahtovilla verkostoilla tai yksilöillä.
Niinistö nostaa Suomen vahvuudeksi sen, että muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomi ei ajanut omaa puolustustaan alas missään vaiheessa.
Presidentti kiitti eduskuntaa lainsäädännöllisten aukkojen paikkaamisesta, jolla Suomesta on tehty aiempaa vahvempi. Esimerkeiksi hän nosti muun muassa asevelvollisuuslain muutoksen, joka teki puolustusvalmiuden kohottamisesta helpompaa.
Lisäksi Niinistö mainitsi lain kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta, kansallisen turvallisuuden aiempaa paremman huomioimisen kaksoiskansalaisuuteen ja alueiden käyttöön sekä kiinteistöjen omistukseen liittyvissä kysymyksissä sekä siviili- ja sotilastiedustelulait.
Presidentti korosti perustuslain olevan demokratiamme kovaa ydintä ja piti arvokkaana sitä, että perustuslainmukaisuuteen on viime kuukausina kiinnitetty paljon huomiota.
Niinistö muistutti eduskuntaa sen tärkeästä roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vuonna 2012 voimaan tulleen muutoksen mukaan eduskunta on ratkaisevassa asemassa, jos presidentti ja hallitus päätyisivät jostain syystä ristiriitatilanteeseen.
– Tuollaista ristiriitaa toki viimeiseen asti vältetään. Uudistettu perustuslaki antaa silti eduskunnalle aiempaa suuremman vastuun myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Parlamentaarinen panos näkyy vahvasti myös selontekoprosesseissa, Niinistö huomautti.
Presidentti korosti jatkuvaa tarvetta ulkopoliittiselle keskustelulle ja aikoo käydä sitä myös tulevan eduskunnan kanssa.
Omassa puheessaan eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) kiitti presidenttiä säännöllisistä keskusteluista eduskunnan valiokuntien kanssa.
Niinistö otti puheessaan esiin myös ilmastonmuutoksen ja nuorten päätöksentekijöille kohdistamat vaatimukset. Niinistön mukaan nuorten ääntä on kuultava ilmastotoimissa.
– Tietoa on tarpeeksi. Tiedämme nyt, mitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen meiltä edellyttää. Tiedämme myös entistä selvemmin, miten dramaattinen ero 1,5 asteen ja kahden asteen lämpenemisen välillä on.