Työministeri Lindström kritisoi oman hallituksensa tapaa edistää työmarkkinauudistuksia
Työministeri Jari Lindström (sin.) esittää kritiikkiä tavasta, jolla hänen oma hallituksensa on vienyt eteenpäin työmarkkinauudistuksia.
Lindströmiltä kysyttiin perjantaina eduskunnassa, onko hallitus yrittänyt kautensa aikana haukata hiukan liian isoa palaa ja tehdä liian paljon uudistuksia työmarkkinoilla.
– Olemme monesti tässä matkan varrella huomanneet, että meillä on vähän liikaa palloja ilmassa, että tavallaan yksi asia ei ole mennyt vielä maaliin ja sitten ollaan jo viety seuraavaa eteenpäin, Lindström vastasi medialle eduskunnan Valtiosalissa.
– Se on johtanut siihen, että ollaan saatu jonkin verran palautetta lainvalmistelun tasosta, siitä että kiireessä tehdään asioita, että kyllä tässä on peiliin katsomisen paikka hallituksella, hän jatkoi.
Työministerin mielestä olisi ollut hallitukselta fiksua, että pöytään olisi alkuun pantu vaikeat asiat.
– (Olisi) aloitettu niistä vaikeimmista ja koitettu viedä niitä (eteenpäin) tietyssä järjestyksessä, mutta ei yhtä aikaa, Lindström sanoi toimittajille.
Lindströmiltä kysyttiin kommenttien jälkeen, onko oikea tulkinta, että ministeri on puheissaan kriittinen hallitusyhteistyötä ja -toimintaa kohtaan, mihin Lindström vastasi näin:
– Jos minä nyt tässä kehuisin, että tämä on mennyt niin kuin iltamissa tämä kaikki, niin eihän se totta ole. Tämä on ollut haastavaa, olemme olleet monista asioista eri mieltä, mutta sitten kun ollaan saatu aikaiseksi se kompromissi, sitten niitä on puolustettu, vaikkei se aina ole helppoa, tätä tarkoitan.
Ammattiliitot ilmoittivat perjantaina joukosta uusia työtaistelutoimia, joilla vastustetaan irtisanomissuojan keventämistä alle 10 hengen yrityksissä.
Työministeri Lindströmin mukaan tiedot ammattiyhdistysliikkeen uusista toimista hallitusta vastaan eivät kuulosta hyviltä. Hän kommentoi asiaa iltapäivällä hieman ennen Teollisuusliiton ilmoitusta uusista lakoista.
– Ei Suomi tarvitse mitään lakkoja eikä mitään mielenilmauksia eikä mitään ylityökieltoja eikä mitään tällaisia toimenpiteitä. Mutta heillä (ay-liikkeellä) on tällainen ase käytettävissään, ja he käyttävät sitä.
Ministerillä ei ollut esittää konkreettisia keinoja siihen, miten tulehtunut tilanne voitaisiin ratkaista, vaikka hän kertoikin, että puhelinyhteydet ay-liikkeen suuntaan toimivat edelleen.
– Tietysti meidänkin puolella pitää pohtia, löytyykö tästä (tilanteesta) jokin ulospääsytie, Lindström arvioi.
Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina irtisanovansa myös kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen syksyllä 2016 sovituista työehtosopimuksista. Tämä tarkoittaa, että viidellä liiton sopimusalalla ei enää vuonna 2020 tehdä kikyssä määriteltyä 24 tunnin mittaista lisätyötä.
Lindströmiltä kysyttiin eduskunnassa, huolestuttaako häntä, jos kilpailukykyvaikutuksia lähtee pois.
– Jos se ei naamasta näy, niin voin kertoa, että olen huolestunut koko ajan tästä tilanteesta. Mitä pidempään tämä tilanne velloo tällaisena, niin sitä suurempi todennäköisyys on, että tämä aina eskaloituu (voimistuu), emmekä me sitä halua.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ollaan lähellä saavuttaa, sillä työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi oli elokuussa 71,8 prosenttia.
Työllisyysasteen kohottamista on pidetty avainkysymyksenä suomalaisen yhteiskunnan rahoittamisessa. Poliittiseen keskusteluun ovat nousseet ehdotukset työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin tai jopa ylemmäs ensi vaalikaudella.
– Seuraavassa hallituksessa (ei) tule olemaan yhtään sen helpompaa, ja väitän, että (työllisyysasteen nosto) 72 prosentista 75:een tulee olemaan paljon kivisempi tie kuin mitä me ollaan käyty tähän 72:een, Lindström sanoi toimittajille perjantaina.
Ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin on matkaa noin puoli vuotta.