Alle 30-vuotiaiden eläkesäästäminen on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa – tällaisiin kohteisiin nuoret säästävät
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksesta.
Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen on lisääntynyt: säästämisestä kertovien vastaajien osuus on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 näin vastasi vielä vain neljännes.
Vuonna 2014 eläkeaikaa varten säästi tai oli säästänyt noin 40 prosenttia 25–67-vuotiaista. Vuonna 2024 säästäjien määrä kipusi jo yli puoleen vastaajista. Lähes puolet nuorista, jotka eivät olleet vielä säästäneet eläkeaikaa varten, aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin.
Yleisimmin eläkeaikaa varten säästävät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloiset ja lähellä eläkeikää olevat.
Kyselyssä vastaajat saivat useammasta vaihtoehdosta kertoa, mihin arvelevat tarvitsevansa säästöjä.
– Eniten mainintoja sai säästäminen jokapäiväiseen elämään. Näin vastasi kaksi kolmesta. Yllättävät menot oli lähes yhtä yleinen säästökohde. Seuraavaksi yleisimpiä olivat hoito- ja hoivapalvelut, harrastukset ja lomailu, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo STT:lle.
Aineiston keruuhetkellä vastaajilla ei ollut tietoa eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 toteutetulla kyselyllä. Siihen vastasi 1 600 satunnaisesti valittua iältään 25–67-vuotiasta suomalaista, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi.
Nuorten eläkesäästämisen yleistyminen saattaa heijastaa nuorten heikentynyttä luottamusta eläketurvaan ja eläketurvan aikanaan heille tarjoamaan toimeentulon tasoon, tutkimusraportissa arvioidaan. ETK:n Tenhunen kertoo STT:lle, että kyselyn aineistoa tullaan vielä analysoimaan mahdollisen yhteyden osalta.
Kyselyssä vain viidesosa kaikista vastaajista ajatteli, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.
Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut erottuivat vähemmän eläketurvaan luottavina ryhminä. Alle 30-vuotiaista vajaa 40 prosenttia ilmaisi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään, kun osuus yli 60-vuotiailla oli lähes kaksinkertainen.
Tenhusen mukaan yleinen maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä eläkeuudistuksen valmisteluun liittyvä keskustelu ovat saattaneet heijastua mielipiteisiin eläkejärjestelmästä.
– Poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus huolestutti aiempaa useammin. Talous- ja työllisyystilanteen kehitys oli myös aiempaa useammalle huolestuttava asia ja kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, Tenhunen kertoo.